maanantai 17. helmikuuta 2014

KAUPUNGIN JOHTO TUKEE PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN TOTEUTUSTA

Mennyt viikko huipentui kaupungintalolla tiistaina 11.2.2014. Tapasimme toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukan kanssa kaupungin johtoa; kansliapäällikkö Tapio Korhosen, rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin, viestintäjohtaja Tapio Karin ja asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typen. Kerroimme lyhyesti Helsingin kansalaislähtöisestä paikalliskehittämisestä ja uudesta toimintamallista, joka on toteutusvaiheessa. Teimme myös konkreettisia ehdotuksia yhteistyöstä ja jatkorahoitustarpeista. Tapaamisen ilmapiiri oli erittäin myönteinen ja rakentava. Kävi selkeästi ilmi, että kaupungin johto pitää ehdotusta Paikallisen kehittämispolun toimintamalliksi mielenkiintoisena ja hyvin valmisteltuna sekä tulee tänä ja ensi vuonna tukemaan paikallista kehittämisryhmiä ja paikallista kehittämistyötä. Tekemämme ehdotukset tullaan arvioimaan tarkemmin kaupungin sisällä lähitulevaisuudessa. Tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi nimettiin asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typpi ja juuri uudessa tehtävässään aloittanut Johanna Seppälä (vuorovaikutus- ja osallisuusyksikkö).

Alla kaupungille tekemämme ehdotukset, jonka pohjalta jatkoneuvottelut lähitulevaisuudessa käydään:

Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry esittää, että Helsingin kaupunki tukee Paikallisen kehittämispolun vaiheittaista toteuttamista vuosina 2014 – 2015 siten, että kaupunki:


-       nimeää edustajansa vuonna 2014 koottaviin ensimmäisiin alueellisiin kolmikantaisiin
     kehittämisryhmiin (varautuminen 3-6 KEHRÄn käynnistymiseen). Toimintamalli suosittaa, että
     Kehriin nimetään ko. paikallisalueella asuvia valtuutettuja ja/tai työskenteleviä avainvirkamiehiä,
´    2-4 henkilöä / alue.
-       antaa avustusta paikallisten kehittämissuunnitelmien valmisteluun ja sähköiseen
     vuorovaikutteiseen työskentelyalustaan vuonna 2014 yhteensä 26 000 €.  Neljän käynnistyvän   
     paikallisalueen kehittämissuunnitelmien laadinta ei sisälly jo käynnissä olevaan ESR-hankkeen
     budjettiin. Tukea tarvitaan suunnitelmien laadinnassa tiedotus-, materiaali- ja tilakustannuksiin,
     yhteensä 2 000 € / paikallisalue. Lisäksi tarvitaan rahoitusta sähköisen vuorovaikutteisen alustan
     testaukseen ja käyttöönottoon yhteensä 18 000 €. Käyttöönotossa kokeillaan 2-3 saatavilla olevaa
     alustaa käynnistyvillä paikallisalueilla.
-       varautuu Paikalliseen kehittämispolkuun sisältyvän SUKKULAN (kaupunginlaajuinen
      koordinaatio- ja tukitoiminto) perustamisneuvotteluihin ja mahdolliseen osaomistajuuteen.
      Tavoitteena on, että SUKKULA perustetaan loppusyksyllä 2014
 -       nimeää paikalliskehittämiseen yhteistyöhenkilön/henkilöt, jonka kanssa valmistellaan Sukkulan
      perustaminen ja kumppanuussopimusesitys päättäjille. Sama henkilö voisi toimia käynnissä
      olevan hankkeen ohjausryhmässä Helsingin edustajana.
 -       varautuu Sukkulan käynnistämisvaiheen EU (ESR)-osarahoitukseen (liite2).  Sukkulan
       käynnistämisvaiheen kokonaiskustannusarvio vuodelle 2014 on 31 000 € ja vuodelle 2015
       330 000 €, ja vastaavasti kaupungin rahoitusosuudet ovat 7 750 € (2014) ja 59 750 € (2015).
      Sukkulan käynnistämisvaiheeseen haetaan EU-rahoitusta (ESR) ELY-keskuksen kautta.
       Rahoituspäätökset tehdään alkusyksystä 2014 virallisen hakuprosessin jälkeen.
 -       varautuu EU-hankkeina rahoitettavien kehittämishankkeiden osarahoitukseen syksyllä 2014 ja
       vuonna 2015. Arvioimme, että ensimmäiset paikallisalueiden kehittämissuunnitelmissa
       priorisoidut hankkeet hyväksytään EU-rahoituksen piiriin 5.5.2014 käynnistyvässä hankehaussa.
       Arvioimme, että Helsingin rahoitusosuudet olisivat 22 500 € syksyllä 2014 ja 82 500 € vuonna
       2015. 

 

perjantai 14. helmikuuta 2014

VALMISTELUPÖRINÄÄ KAIKISSA ILMANSUUNNISSA

Paikallisen kehittämisen  järjestäytyminen etenee nyt kaakkoisissa kaupunginosissa. Joukko Herttoniemen, Kulosaaren ja Kivinokan aktiiveja kokoontui 21.1.2014 keskustelemaan alueen kehittämisestä. Tilaisuudessa pohdittiin myös paikallisen kehittämisen mahdollisuuksia ja järjestäytymistä.
Seuraava kokoontuminen sovittiin pidettäväksi 26.2. Tarkoituksena on saada Roihuvuoren, Laajasalon ja Tammisalon aktiiveja innostumaan mukaan. Tärkeää on päästä käytännön toimiin ja konkreettisiin kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Ensimmäisessä kokouksessa nousi esille alueen nuorten kesätyöpaikat. Yhteistyöllä niitä voitaisiin saada paljon lisää.

Kaakkoisissa kaupunginosissa hyvänä perustana paikalliskehittämisessä on jo pitkään kokoontunut alueryhmä ja laajemmat aluefoorumit. Siitä kiitos sosiaali- ja terveysviraston yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugulle. Alueryhmään on alusta alkaen kutsuttu myös alueen yrittäjiä asukkaiden ja järjestöjen lisäksi. Siinä hyvää perustaa tulevalle Kehrälle.

Pohjoisten kaupunginosien (Maunulan ja Pirkkolan alue) aktiivit tapasivat toisiaan samoissa merkeissä 11.2.2014. Tähän paikallisalueeseen halutaan mukaan Pakilan, Oulunkylä, Metsälä ja Maununneva aktiiviset toimijat. Yhteistä kehittämistä tarvitaan ainakin toimintatilojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Pakilantien alueen kehittäminen ja erityisesti pienyrittäjien tilanteen parantaminen nähtiin hyvin tärkeäksi.

Vuosaaritoimikunta ja Puotilan edustaja tutustuivat Paikalliseen kehittämispolkuun kokouksessaan 23.1.2014. Toimikunta on kiinnostunut uudesta ketterämmästä ja vähemmän edustuksellisesta toimintamallista paikallisessa kehittämisessä. He jäivät pohtimaan etenemistä keskuudessaan.

Eteläisten kaupunginosien aktiiveja kokoontuu käynnistämään paikallisen kehittämisen toimintamallia 3.3.2014 Kirjasto 10:ssä. Läntisten kaupunginosien aloitteentekijät pohtivat samaa 4.3.2014.

STADIN LÄHI-IDÄN KEHITTÄMISEN PERUSTAA RAKENNETAAN 19.3.

Kallion seutu (Alppila, Hermanni, Kallio, Pasila ja Vallila) on saanut työnimekseen Stadin lähi-itä. Mahtaako nimi olla toimijoille mieleinen, vai löytyykö parempi? Sitä ideoidaan seuraavassa laajassa työpajassa keskiviikkona 19.3. Työpajassa kootaan myös ajatuksia alueen hankeideoista ja kehittämisen painopisteistä. Eri toimijat esittelevät vireillä olevia kehittämishankkeita ja ideointivaiheessa olevia teemoja. Niistä keskustellaan sitten koko porukalla. Työpajassa myös kootaan myös ehdotuksia Kehrän jäsenistä. Haluaisitko Sinä toimia Stadin lähi-idän Kehrässä?

Stadin lähi-idän edellisessä kokouksessa 6.2. Kehrän eli alueen kehittämisryhmän tehtäväkenttä kuvattiin seuraavasti: