KUUSI PAIKALLISALUETTA HELSINGISSÄ KIINNOSTUNUT KOKOAMAAN KEHITTÄMISRYHMÄN

Paikallisen kehittämispolun avajaistyöpajassa Olympiastadionilla kerättiin ajatuksia ja verkostoiduttiin KEHRIEN eli paikallisten kehittämisryhmien kokoamista varten. Tulokset olivat huikeita: Kuusi paikallisaluetta eri puolilla kaupunkia ilmoitti kiinnostuksensa kokoamaan KEHRÄN eli paikallisen kehittämisryhmän. Työpajassa syntyi laaja kiinnostus ja innostus paikallisen kehittämisen selkeämpään toimintatapaan ja paikallisten voimavarojen kokoamiseen. Oli hienoa olla mukana todistamassa vahvan yhteisen paikallisen kehittämisen tulevaisuuskuvan muodostumista.

                                                                       Ilmoittautuneet paikallisalueet ovat:
- eteläiset kaupunginosat
- Kallio, Harju, Vallila. Alppila, Pasila ja eteläinen Hermanni
- Herttoniemi, Roihuovuori. Laajasalo, Kivinokka
- Vuosaari. Puotila
- Läntiset alueet (Kaarela, Konala, Pitäjänmäki, Haaga, Pikku-Huopalahti)
- Maunual, Pirkkola, Pakila (+ Metsälä, Maununneva), Oulunkylä

Jokaisella alueella nimettiin työpari tai -ryhmä, joka aloittaa KEHRÄN kokoamistyön laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Helkan hallinnoima Paikallinen kehittämispolku-hanke tukee tätä kokoamistyötä. Vuoden 2014 aikana näille alueille on tarkoitus kuvata yhteiset kehittämisen painopisteet laadittavassa kehittämissuunnitelmassa.

Työpajassa saatiin myös paljon tärkeitä vinkkejä jatkotyötä ja paikallista toteutusta varten. Harvoin saa olla  mukana näin inspiroivassa ja innostuneessa työpajassa. Tuli todella hyvä käsitys paikallisen yhteistyön, osallisuuden ja kehittämisen mahdollisuuksista.

Työpajan työn tulokset

Helsingin Paikallisen kehittämispolun työpajan tulokset 12.12.2013


 

PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN AVAJAISSEREMONIASSA 100 OSALLISTUJAA

Helsingin Paikallinen kehittämispolku avatiin torstaina 12.12. 2013 Olympiastadionin seminaaritilassa juhlallisin seremonioin. Avajaisseremoniaan osallistuivat:

- Varapuheenjohtaja Laura Rissanen kokoomuksen valtuustoryhmästä
- Varapuheenjohtaja Otso Kivekäs vihreiden valtuustoryhmästä
- Varapuheenjohtaja Thomas Wallgrén demareiden valtuustoryhmästä
- Puheenjohtaja Pentti Rantala Helsingin yrittäjistä
- Kaupunginsihteeri Anja Vallittu Helsingin kaupungilta
- Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta
- Tarkastaja, EU-koordinaattori Riitta Salasto ELY-keskuksesta
- Puheenjohtaja Aija Staffans Helkasta

Mukana seremoniassa oli satakunta kaupunkiaktiivia, paikallisten yhdistyksien edustajia, yrittäjiä, Helsingin kaupungin virka- ja luottamushenkilöitä, ministeriöiden ja muiden julkisten organisaatioden avainhenkilöitä, alan tutkijoita ja asiantuntijoita. Tunnelma oli mieleenpainuvan innostunut, energinen ja rento. Tuntui todella mukavalta saada olla mukana historiallisessa hetkessä.

 

Tuottaa onnea, kun silkkinauhaa leikataan ihan yhtä aikaan, ja nauha ei putoa laittialle.

Se onnistui 100%. ONNEA PAIKALLISELLE KEHITTÄMISPOLULLE!

PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN AVAJAISTEN JA TYÖPAJAN (12.12.2013) AINEISTO

Torstaina 12.12.2013 klo 16 avattiin Helsingin paikallinen kehittämispolku juhlallisissa merkeissä. Työpajassa klo 17-19 osallistujilla oli mahdollisuus ilmoittautua halukkaiksi kokoamaan paikallisalueensa KEHRÄÄ eli Kehittämisryhmää. Työpajassa kerättiin myös ajatuksia ja ehdotuksia Paikallisen kehittämispolun jatkotyöstöä varten.

Tässä tilaisuuden
12.12. seminaarin ohjelma ja aineisto                             Paikallisen kehittämispolun uusi esite
                                                                                                                                                                                 . 

     

                                                                            Helka kehittämispolku esite 

Tilaisuudessa pyöri myös kaksi diaesitystä:

Kehittämishankkeita ja -tapahtumia viime vuosilta sekä Paikallisen kehittämispolku-hankkeen tarina

 

   
                                                                          

Paikallisia kehittämihankkeita ja tapahtumia
viime vuosilta                                                   
                                                                  Paikallinen kehittämispolku hankkeen tarina 2012-2013

PAIKALLISKEHITTÄMISESTÄ SOPIMUS KAUPUNGIN KANSSA?

Olin 29.10.2013 Oulussa Suomen kylätoiminta ry:n paikalliskehittämisen ohjelmatyöpajassa. Siellä käytiin erittäin monipuolista ja kiinnostavaa keskustelua paikalliskehittämisen tulevaisuudesta Suomessa.

Yksi työpajan teema oli kaupunki-leader, tarkemmin pohdittiin kaupungiosa- ja kylätoiminnan rinnastamista ja leader-toiminnna saattamista koko maahan. Tästä teemasta keskusteltiin hyvin vilkkaasti. Rovaniemeltä tuli mielestäni tuore ja kannatettava ehdotus paikalliskehittämisen sopimuksen laatimisesta kaupungin kanssa. Minusta se voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että paikalliset KEHRÄT ja SUKKULA tekevät Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen, jossa määritellään paikallisen kehittämisen  roolit ja vastuut, toimintamalli, pelisäännöt ja tukimuodot. Sopimus olisi parhaimmillaan usean vuoden pituinen yhteistyösopimus. Sopimuksen laatimista on hyvä pohtia Helsingin kaupungin avainhenkilöiden kanssa talven aikana.

Keskustelussa uhkana nähtiin nykyisen maaseudun rahoituksen valuminen kaupunkeihin. Oli hyvä, että pelot nousivat avoimesti keskusteluun ja niihin voitiin antaa faktatietoa. EU:n maaseudun tukirahat suunnataan 100 % maaseudun tukemiseen. Maaseudun Leader-rahaston varoja  käytetään vain maaseudun paikalliskehittämiseen. Kaupunkien paikalliskehittämishankkeisiin voidaan suunnata varoja EU:n rakennerahastoista 2014-2020 ohjelmakaudella. Rakennerahastojen varat pienenevät tuntuvasti edelliseen  kauteen verrattuna, joten mitään suuria rahavirtoja ei ole odotettavissa kaupunkien paikalliskehittämiseen.

ENSIMMÄISET KEHRÄT PERUSTETAAN JOULUKUUSSA

12.12.2013 klo 16-19 pidetään Helsingin Paikallisen kehittämispolun avajaiset ja työpaja, jossa paikalliset yhdistykset ja muut toimijat hakevat kumppaneita perustaakseen ensimmäiset paikalliset  kehittämisryhmät eli KEHRÄT.

Avajaisiin kutsutaan paikallisten järjestöjen ja liikkeiden edustajia, kaikki kaupunginvaltuutetut, muita paikalliskehittämisen aktiiveja ja asiantuntijoita, Helsingin kaupungin edustajia sekä muut rahoituksen avaintahot. Anna vinkki sähköpostiini (eeva(at)kuuluvainen.fi), jos haluat osallistua tilaisuuteen. 

Paikallisiksi KEHRÄ-alueiksi kaavaillaan  kaupunginosaryppäitä, joissa asukkaita on  n.
20 000 - 50 000.  KEHRÄÄN kootaan jäseniä kolmikantaperiaatteella niin, että 1/3 jäsenistä on asukkaiden edustajia, 1/3 paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen edustajia sekä 1/3 Helsingin kaupungin edustajia. KEHRÄN tulee olla jäsenmäärältään sellainen, että se voi ketterästi kokoontua 4-7 kertaa vuodessa.

KEHRÄ määrittelee keväällä 2014 alueensa yhteiset kehittämistavoitteet ja painopisteet sekä tekee yhteistyötä paikallisten kehittäjätahojen kanssa ideoiden hankkeistamisessa niin, että syksyllä 2014 voidaan osallistua ensimmäisten hankkeiden rahoitushakuihin. Näihin tehtäviin KEHRÄ saa tukea Helkan projektityöntekijöiltä vuoden 2014 ajan.

KEHRÄ toimii alueellaan yhdinryhmänä, jonka kokouksiin voi kuka tahansa osallistua. Se järjestää alueellaan kansankokouksia, jossa jokainen voi osallistua alueen kehittämisnäkemyksien työstämiseen ja tuoda esille kehittämisideoitaan. Kansankokoukset ovat fasilitoituja työpajoja, jotta työ tuottaa aitoa tulosta. Työtä voi seurata ja kommentoida asukastilassa ja alueen sähköisellä ilmoitustaululla.

PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN RAHOITUS SAATAVA SAMALLE TASOLLE

SYTY eli Suomen Kylätoiminta ry on meille kaupunkitoimijoille uusi tuttavuus. Suomen Kylätoiminta ry toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien sekä Leader-ryhmien eduntekijänä. Maaseudun 55 Leader-yhdistystä tekevät aktviivista työtä paikalliskehittämisen edistäjinä EU:n Leader-rahoituksen turvin. Tästä pääset SYTY:n sivuille.

Helsigin kaupunginosayhdistykset ry on liittynyt viime vuonna SYTY:n jäseneksi. Sitä kautta olemme päässeet maaseudun paikalliskehittäjien jäljille ja verkostoihin. Siellä on paljon paikalliskehittämisen osaamista ja tieto-taitoa, ja oikein osaavia, mukavia ihmisiä.

SYTY:ssä on tekeillä Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma 2014-2020. Olimme Pirjo Tulikukan kanssa tiistaina 15.10. Tampereella SYTY:n jäsenjärjestön työpajassa keskustelemassa ja kommentoimassa valmisteilla olevaa ohjelmaa.

SYTY ajaa tulevina vuosina  Leader-toimintatavan laajentamista kaikkialle Suomeen, siis myös suurimpiin kaupunkeihin. Lisäksi SYTY pyrkii vaikuttamaan EU-rahoituksen raja-aitojen poistamiseen niin, että maaseudun ja kaupunkien paikallinen kehittäminen olisi tasa-arvoisessa asemassa EU-rahoitukseen nähden. Nythän tilanne on hyvin epätyydyttävä; suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden ja koko Helsingin alueen paikalliskehittämisen hankkeet voivat hakea rahoitusta vain Euroopan sosiaalirahaston vähenevistä varoista  seuraavalla rahoituskaudella eli 2014-2020. Leader-rahoitus ei niille kuulu. 

Aika  näyttää muodostuuko SYTY:stä myös kaupunginosien toimijoiden ja  kaupunkialueiden paikalliskehittämisen  etujärjestö. Se vaatii nykytoimintaan arvopohjaan suurta  muutosta.  Myös kaupunginosayhdistysten ja vastaavien muiden paikallisten toimijoiden yhteenliittymisestä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä.

INNOSTAVIA LINKKEJÄ PAIKALLISESTA KEHITTÄMISESTÄ

Tässä muutamia hienoja linkkejä jakoon:

Torontossa Kanadassa on kehitetty 2000-luvun alusta kansalaislähtöista paikallisen kehittämisen mallia. Homma toimii käytännössä. Siitä saa voimia ja uutta energiaa:
Center for Social Innovation


19.9.2013 oli Malmilla ylipormestarin asukasilta. Siellä keskusteltiin paljon paikallisesta kehittämisestä ja paikallisten hankkeiden rahoituksesta. Ylipormestari kiitti erityisesti Helkaa ja hankettamme (kohdassa 1:22:00 >). Tässä linkki videoon:
http://www.helsinkikanava.fi/fi/asukasillat


Helsingissä Artova ry on tehnyt loistavaa työtä Arabianrannassa, Toukolassa ja Vallilassa paikallisen kulttuurin ja kehittämisen saralla. Tästä esimerkkinä Artovamalli

HAKEMUKSEN JA EHDOTUKSEN TEOSSA

Helsingin paikallisen kehittämispolun toteutumisessa on paljon työtä. Koko ensi talven ja kevään teemme yhteistyötä ruohonjuuritason toimijoiden, paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Kehittämisryhmien työn käynnistäminen ja paikallisten kehittämissuunnitelmien valmistelu vie paljon aikaa ja vaatii vaatii resursseja, joita Helkalla ei ole varastossa.

Teemme nyt hankehakemusta EU:n sosiaalirahastolta Paikallisen kehittämispolun käytäntöön vientiä varten. Hakemuksen tulee olla valmis 30.9.2013 mennessä, joten aikaa ei ole hukattavissa. Onneksi ELY-keskus auttaa hakemuksen laadinnassa, ja sen saa tehdä sähköisesti. Tarkoitus on virittää hanke sellaiseksi, että voimme päästä kokeilemaan Lump Sum -rahoitusmallia, jossa rahahallinto on entistä kevyempi. Hankkeen välitavoitteet ja tulokset vain on tarpeen kuvata hyvin konkreettisesti ja realistiseksi.

Helsingin kaupungille olemme myös tehneet luonnosehdotuksen ensi vuoden yhteistyöstä ja rahoitustarpeesta. Vastaanotto oli odottavan myönteinen. Tarkennamme luonnosta hankkeen edetessä.

SUKELLUS RAHOITTAJIEN MAAILMAAN

Lomakauden jälkeen pääsimme kosketukseen EU-rahoittajien kanssa. Tapasimme Uudenmaan liitosta Eija Väätäisen ja ELY-keskuksesta Taina Lommin hyvin myönteisissä tunnelmissa. Rahoittajien maailmaan sukeltaminen on aina hämmentävää ja haastavaa, varsinkin, kun on kyseessä EU:n tapa toimia. Saimme paljon kotiläksyjä ja opeteltavaa. Onneksi saimme myös paljon tietoa ja hyviä neuvoja tueksemme.

3.9.2013 Pirjo Tulikukka osallistui myös Uudenmaan paikalliskehittäjien yhteistyöpalaveriin Uudenmaan liitossa

·         paikallisen kehittämisen toimintamalleista

·         maaseudun kehittämisen eri rahoitusvaihtoehdoista

·         sekä kuulemaan Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman sisällöstä

Oli hienoa todeta, että osallisuus ja yhteisöllisyyden vahvistamine on mukana Uusimaaohjelmassa. Ohjelmaan sisältyy toimivan arjen kärkihankekokonaisuus, jossa paikallinen kehittäminen on selkeästi mukana. Tässä kooste toimivan arjen kärkihankekokonaisuuksista:

 

 

VALTUUSTORYHMIEN TAPAAMISKIERROS INNOSTI ETEENPÄIN

Kesän 2013 aikana Paikallinen kehittämispolku -ehdotus esiteltiin Helsingin valtuutosryhmille. Pääsimme sujuvasti vierailemaan valtuutostoryhmien kokouksiin.  Meidät otettiin oikein myönteisesti vastaan joka ryhmässä. Vain kiireiseltä perussuomalaisten ryhmältä odotamme kutsua...

Valtuutetut, joista suurin osa toimii myös ruohonjuuritasolla omilla alueillaan, ymmärtävät hyvin paikallisen kehittämisen toimintakentän haasteet. Ryhmäkokouksissa Paikallinen kehittämispolku sai paljon kannatusta. Toivottiin, että sitä päästään kokeilemaan ja toteuttamaan. Hyvää tukea ja odotusta on siis ilmassa. 

YHTEISTEN TYÖPAJOJEN TULOKSET JA AINEISTOT

Paikalliskehittämisen toimintamallia on ollut rakentamassa suuri joukko helsinkiläisiä paikallisaktiiveja, paikallisyhdistyksien edustajia, kansalaisaktivismin asiantuntijoita, maaseudun Leader-metodin asiantuntijoita sekä kaupungin, ministeriöiden, Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen edustajia.

Tähän mennessä on järjestetty kolme tärkeää työpajaa, elokuussa ja  joulukuussa 2012 sekä kesäkuussa 2013. Työpajoissa on suunnitelmallisesti hahmoteltu paikalliskehittämisen tavoitteita ja uutta toimintamallia, joka tukee paikallisia kehittäjiä ja yhteisöjen yhteistyötä paikallisten ideoiden toteuttamisessa. Kaksi tavoitetta on noussut ylitse muiden: hallintoa ei haluta yhtään lisää ja että  paikallisuus ja lähidemokratia vahvistuvat.

Tässä em. kolmen työpajan tulosten ja aineiston yhteenvedot:

3.6.2013 Paikalliskehittämisen kehittämisen kevättyöpaja

Helkan kolmannen Leader-sidosryhmätyöpajan 3.6.2013 alustukset ja tulokset from EevaKuuluvainen

 

4.12.2012 Sidosryhmäseminaari

Helkan toisen Leader sidosryhmäseminaarin ryhmätöiden tulokset 4.12.2012 final from EevaKuuluvainen

 

22.8.2012 Ideointityöpaja

Helkan ensimmäisen leader työpajan 22 8 2012 tulosten yhteenveto final from EevaKuuluvainen

MIKÄ ON PAIKALLINEN KEHITTÄMISPOLKU?

Kehittämispolkulla (katso kuva alla) kaupunginosan asukkaat, yritykset ja kaupungin edustajat muodostavat kehittämisryhmän (= Kehrä) joka, priorisoi paikallisesti – joukkoistamalla kootusta alueen kehittämissuunnitelmasta parhaat hankeideat. Ideoita kerätään avoimissa kansalaiskokouksissa, sosiaalisen median ja muun avoimen vuorovaikutuksen kautta kaikkien nähtäväksi ja priorisoitavaksi. Kehrä muodostuu kolmikantaperiaatteella: hallinnon, paikallisten yrittäjien sekä asukkaiden ja järjestöjen edustajista (esim. 12 henkeä). Ensimmäiset Kehrät voidaan muodostaa luontevasti esim. alueilla, joilla on jo toiminut kehittämisryhmiä.
 
Ammattimaista tukea paikalliskehittäjät saavat tarkoitusta varten perustettavalta Paikalliskehittämisen keskukselta (=Sukkula). Sukkula on voittoa tavoittelematon paikalliskehittämisen palvelu- ja asiantuntijayhteisö Kehrien ja kehittäjien tarpeisiin. Myös kaupunki hyötyy Sukkulasta, koska sen ammattiosaajat toimivat tehokkaina välittäjinä kaupunkilaisten ja hallinnon välillä, jolloin voimavaroja säästyy molemmin puolin. Sukkula keskittyy paikalliskehittämisverkoston voimaannuttamiseen (mm. hankehallinnan, rahoituksen ja viestinnän sekä joukkoistamisen tukipalvelujen tarjoamiseen). Sukkula vastaa hankerahoituksen koordinaatiosta ja hallinnosta, ja laatii hankekohtaiset sopimukset paikallisten kehittäjien kanssa. Se vastaa Helsingin alueen hankekokonaisuuden raportoinnista viranomaisille. Sukkulan omistajiksi kaavaillaan paikallisia yhteisöjä, yrittäjiä ja heidän järjestöjään, kehittämisorganisaatioita sekä Helsingin kaupunkia

Helsingin paikallinen kehittämispolku 11.3.2013 from EevaKuuluvainen

HELSINGIN PAIKALLISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN RAKENTAMINEN

Helsingin kaupunginosat Helka ry käynnisti Paikalliskehittämisen toimintamallin luonnostelun kesällä 2012, TEM:in hankeavustuksen turvin. ”Leader-toimintatavan laajentaminen kaupunkeihin” –hankkeen ensimmäisen vaiheen (3/2013 saakka) tavoitteena oli selvittää toiminnan edellytyksiä, mahdollisuuksia ja organisointimalleja Helsingin kaupungin alueella. Tuloksena syntyi ehdotus Paikallisesta kehittämispolusta Helsinkiin. Polku hyödyntää maaseudun Leader –toimintamallista saatuja kokemuksia ja toimii kansalaistoiminnan, hallinnon ja elinkeinoelämän rajapinnassa olematta kuitenkaan julkisen vallan jatke.

Hankkeen toisen vaiheen (4-12/2013) tavoitteena on omaehtoisen paikallisen kehittämistoiminnan järjestäytyminen Helsingin alueella. Eri puolilla kaupunkia on tarkoitus käynnistää toimintamallissa (LIITE 1) esitettyjä alueellisia kehittämisryhmiä. Ensimmäisillä käynnistyvillä alueilla tulee olla tahto ja edellytykset lähteä liikkeelle. Näille alueille annetaan riittävä tuki järjestäytymiseen ja alueen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Mallia markkinoidaan muillekin Helsingin alueille vuonna 2014. Näin luodaan Helsinkiin paikalliskehittämistoiminnan perusta EU:n ohjelmakautta 2014-2020 varten.

 
Paikallinen kehittämispolku –toimintamalli on syntynyt laajassa, avoimessa yhteistyössä Helsingin alueen paikallisten toimijoiden, Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen, maaseudun Leader-asiantuntijoiden (Suomen kylätoiminta ry) sekä muiden avainsidosryhmien kanssa. Toteutusvaiheessa tärkeimmät viranomaisyhteistyötahot Helsingin kaupungin ohella ovat  Uudenmaan liitto (MYR) ja Uudenmaan ELY-keskus.