tiistai 16. joulukuuta 2014

POHJOIS-KOILLISEN HELSINGIN VÄKI PERUSTI KEHRÄN

Pohjois-koillisen Helsingin paikallisesta kehittämisestä kiinnostunut väki järjesti 19. marraskuuta ideatyöpajan Jakomäen yhteisötalolla.

Ideapajaan kutsuttiin sähköpostilla Heikinlaakson, Jakomäen, Puistolan, Tattariharjun, Tattarisuon ja Malmin lentokenttäalueen asukkaita, järjestöjä, yrittäjiä ja Helsingin kaupungin avainhenkilöitä. Ideapajaan osallistui 24 alueen aktiivia. Keskustelu oli erittäin vilkasta. Pajassa nousi esille viisi alueen kehittämisteemaa:
  1. Nuorten mukaan saaminen ja työllistyminen
  2. Malmin lentokentän ympäristön kehittäminen
  3. Yhteistyön kehittäminen paikallisten yrittäjien kanssa
  4. Ympäristön kehittäminen yhteisöllisesti
  5. Yhteisötilojen aikaansaaminen
















Työtä jatkettiin 2. päivä joulukuuta valitsemalla tärkeimmät kehittämiskohteet jatkotyötä varten. Kokouksessa päätettiin käynnistää kaksi toimintaryhmää. Yritetään yhdessä –ryhmä pyrkii löytämään yhteistyömuotoja yrittäjien ja nuorten kesken ja Malmin lentokenttä –ryhmä tutkii mahdollisuuksia vaikuttaa Malmin lentokenttäalueen suunnitteluun.

Joulukuun kokous oli myös historiallinen eli Pohjois-koillisen Kehrän ensimmäinen kokous. Kehrään ilmoittautuneita oli kahdeksan henkeä, joista melkein kaikki olivat paikalla.




Kehrän ryhmäkuvassa vasemmalta Ilkka Uotila, Riitta Rönnqvist, Hely Salmi, Markus Tahvanainen, Leena Sallas, Soile Atacucugu, Petra Suontausta, Eva Sallas, Aarne vesamäki, Marja Heiskanen,Klaus Wesa, eturivissä Riitta Rönnqvistin tyttäret ja Eeva Kuuluvainen 

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

VIISI KEHRÄÄ TOIMINNASSA, KUUDETTA KOOTAAN KOILLISISSA KAUPUNGINOSISSA

Syyskausi on alkanut vilkkaana, koska Kehrät toimivat nyt vireästi viidellä kaupungin osa-alueella:
  • Eteläisissä  kaupunginosissa
  • Kaakkoissa kaupunginosissa
  • Läntisissä kaupunginosissa
  • Pohjoisissa kaupunginosissa
  • Stadin lähi-idässä eli itäisessä kantakaupungissa
Kuudetta Kehrää koottaan pohjois-koillisissa kaupunginosissa. Siellä järjestetään 19.11. laaja työpaja, jossa hahmotellaan alueen yhteisiä kehittämisteemoja ja samalla houkutellaan ihmisiä alueen Kehrään. Vuosaari-toimikuntakin on innostunut kokoamaan kehittämishankkeita omalla alueellaan.




















Viiden Kehrä järjestäytyi pohjoisissa kaupunginosissa 27.8. Siihen ilmoittautui mukaan kaikkiaan 13 paikallisaktiivia. Virallinen potrettikin toki otettiin.


Pohjoisessa Kehrässä toimivat vas.edessä Veli-Pekka Kantanen, Ulla Immonen, Arja Toiviainen, takana oik. Emilia Palonen, Leo Norja, Sirkku Kuusava, Arto Salmela, Marjo Sjöroos, Simo Sankari, Harri Nygren ja Urpo Oksanen
vas.edessä Veli-Pekka Kantanen, Ulla Immonen, Arja Toiviainen, takana oik. Emilia Palonen, Leo Norja, Sirkku Kuusava, Arto Salmela, Marjo Sjöroos, Simo Sankari, Harri Nygren ja Urpo Oksanen













 

tiistai 26. elokuuta 2014

PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN SÄHKÖISEN TYÖVÄLINEEN KOKOAMISEEN HAETAAN OSAAJAA

Paikallisen kehittämisen sähköisen työvälineen kokoamiseen haetaan nyt käyttäjälähtöisien verkkopalveluiden suunnittelun ja testauksen asiantuntijaa. Kesäkuun rekrytointia ei jatkettu, koska toimintaympäristö on muuttunut. Työn tueksi on saatavissa D-cent hankkeen rautainen koodaustiimi.

Tässä koko rekrytointi-ilmoitus:

Haemme käyttäjälähtöisien verkkopalveluiden suunnittelijaa ja testaajaa mukauttamaan kansalaisvaikuttamisen verkkopalveluja Helsingin paikallisien kehittäjien tarpeisiin.

Tarkoitus on koota helppokäyttöinen sivusto paikallisien kehittämisryhmien ja –verkostojen käyttöön. Se palvelee näiden kehittäjäyhteisöjen tietotarpeita, ryhmäyhtymistä ja kehittämishankkeiden rakentamista. Suunnittelija toimii tärkeänä käyttäjätarpeiden välittäjänä d-cent hankkeessa toimivalle koodaustiimille.

Haluatko näköalapaikalle toteuttamaan tulevaisuuden verkkodemokratiaa?

 Olet sähköisten palveluiden suunnittelun ammattilainen, joka:

      Ymmärtää käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteet
      On vuorovaikutustaitoinen sekä osaa haastatella ja ymmärtää käyttäjien olennaiset tarpeet toimivan käyttökokemuksen rakentamiseksi.
      On kiinnostunut testiorientoituneesta yhteissuunnittelusta erilaisten käyttäjien kanssa.
      Ymmärtää visualisoinnin tärkeyden osana käyttökokemusta ja osaa visualisoida.
      Hallitsee omaa ajankäyttöään ja pystyy ylläpitämään omaa työlistaansa ja sovelluskehitysbacklogia.
      On kiinnostunut oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan.

Varsinainen ohjelmointiosaaminen ei ole ehdoton edellytys, mutta eduksi lasketaan myös:

      Kokemusta onnistuneesta Python-, JavaScript- tai Ruby-toteutuksesta
     •      Kokemusta onnistuneesta HTML5- ja CSS3 –toteutuksesta.
      Hallitsee gitin käytön ja versionhallinnan perusteet sekä osaa soveltaa niitä työssään oma-aloitteisesti.
      Docker- ja unix sysadmin-kokemus.
      Kokemusta kansalaisjärjestöjen ja kaupungin kanssa toimimisesta.
      Työkielenä on suomi, sujuva englanti toivottavaa, muu kielitaito katsotaan plussaksi. Ymmärrys API-lähtöisestä ja avoimen datan palveluista helpottaa työtäsi.

 Työ toteutetaan yhteistyössä d-cent -hankkeen (http://dcentproject.eu/) ja Open Knowledge Finland ry:n palkkaaman työtiimin kanssa. Työnimikkeesi on  “ATK-suunnittelija”.

Tarjoamme näköalapaikan sosiaalisen median ja verkkodemokratian seuraaviin teknologioihin ja mahdollisuuden omalla esimerkillä vaikuttaa verkkoteknologian ja verkko-osallistumisen seuraavaan vaiheeseen. Työssäsi sinulla on mahdollisuus saada valmennusta näiden alojen Suomen ja maailman huippuosaajilta.

 Kehitettävä palvelu on osallistumisen, vaikuttamisen ja paikallisen kehittämishankkeiden kokoamisen työkalu, joka sisältää dataa, dokumentteja, osallistumiseen ja vaikuttamiseen käytettäviä sosiaalisen median toiminnallisuuksia sekä tehtävänhallintatoiminnallisuuksia. Palvelu tulee käyttöön jo toimintansa aloittaneissa paikallisissa kehittämisryhmissä Helsingissä sekä ryhmien verkostomaisessa yhteistoiminnassa. Sovelluskokonaisuus kootaan olemassa olevista avoimen lähdekoodin sovelluskomponenteista, jotka liitetään yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu ja testaus toteutetaan paikallisien käyttäjä- ja kehittämisryhmien kanssa.

 Palkattavan henkilön tulee olla helsinkiläinen työtön ja oikeutettu TE-keskuksen palkkatukeen. Palkkaus tapahtuu Helsingin kaupungin palkkatukijärjestelmän kautta ja palkka määräytyy kaupungin palkkaluokittelun mukaisesti. Hallinnollisena työnantajana toimii Helsingin kaupunki. Käytännön työnjohdosta vastaa Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry. Työpiste sijaitsee Kalliossa.

Työ on kahdeksan kuukauden määräaikaisuus, joka alkaa mahdollisimman pian, todennäköisesti syyskuun aikana. Työaika on 85% normaalityöajasta (30 tuntia viikossa) ja palkka 2295€/kk. Hankkeelle haetaan syksyn aikana lisärahoitusta, joten mahdollisuus työn jatkumiseen on olemassa.
Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 10.9.2014 sähköpostilla osoitteeseen helka@helka.net 

 Lisätietoja:
Eeva Kuuluvainen, eeva@kuuluvainen.fi 0400 374 544, hankkeen projektipäällikkö
Pirjo Tulikukka, pirjo.tulikukka@helka.net 041 5222071, Helka ry
Janne Typpi, janne.typpi@hel.fi 09 31073372, Helsingin kaupunki
Jaakko Korhonen, 050 3285285, Design Lead, d-cent project, OKF Finland, tekniikkaan liittyvät kysymykset

 

 



 

 

tiistai 17. kesäkuuta 2014

ETSIMME SOVELLUSKEHITTÄJÄÄ KOKOAMAAN SÄHKÖISTÄ TYÖKALUA PAIKALLISTA KEHITTÄMISTA VARTEN


Haemme HTML-sovelluskehittäjää suunnittelemaan ja mukauttamaan kansalaisvaikuttamisen verkkopalvelua aluelähtöiseen paikalliskehittämiseen Helsingissä.
 
Haluatko näköalapaikalle toteuttamaan tulevaisuuden verkkodemokratiaa?
Alla tietoa tehtävästä ja hakemastamme osaajasta:
 
Olet open source -natiivi, joka:

      Ymmärtää käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteet ja on onnistuneesti soveltanut niitä työssään.
      Kokemusta onnistuneesta Python-, JavaScript- tai Ruby-toteutuksesta
      Kokemusta onnistuneesta HTML5- ja CSS3 –toteutuksesta.
      On vuorovaikutustaitoinen sekä osaa haastatella ja ymmärtää käyttäjien olennaiset tarpeet toimivan käyttökokemuksen rakentamiseksi.
      On kiinnostunut testiorientoituneesta yhteissuunnittelusta erilaisten käyttäjien kanssa.
      Ymmärtää visualisoinnin tärkeyden osana käyttökokemusta ja osaa visualisoida.
      Hallitsee gitin käytön ja versionhallinnan perusteet sekä osaa soveltaa niitä työssään oma-aloitteisesti.
      Hallitsee omaa ajankäyttöään ja pystyy ylläpitämään omaa työlistaansa ja sovelluskehitysbacklogia.
      On kiinnostunut oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan
      Kokemus kansalaisjärjestöjen ja kaupungin kanssa toimimisesta on eduksi. Samoin Docker- ja unix sysadmin-kokemus. Työkielenä on suomi, sujuva englanti toivottavaa, muu kielitaito katsotaan plussaksi. Ymmärrys API-lähtöisestä ja avoimen datan palveluista helpottaa työtäsi.

Työ toteutetaan todennäköisesti yhteistyössä d-cent -hankkeen (http://dcentproject.eu/) ja Open Knowledge Finland ry:n palkkaaman työparin kanssa. Työnimikkeesi on  “ATK-suunnittelija”.

Tarjoamme näköalapaikan sosiaalisen median ja verkkodemokratian seuraaviin teknologioihin ja mahdollisuuden omalla esimerkillä vaikuttaa verkkoteknologian ja verkko-osallistumisen seuraavaan vaiheeseen. Työssäsi sinulla on mahdollisuus saada valmennusta näiden alojen Suomen ja maailman huippuosaajilta.

Kehitettävä palvelu on osallistumisen, vaikuttamisen ja kansalaishankekoordinoinnin työkalu, joka sisältää dataa, dokumentteja, osallistumiseen ja vaikuttamiseen käytettäviä sosiaalisen median toiminnallisuuksia sekä tehtävänhallintatoiminnallisuuksia. Palvelu tulee käyttöön jo toimintansa aloittaneissa paikallisissa kehittämisryhmissä Helsingissä sekä ryhmien verkostomaisessa yhteistoiminnassa. Sovelluskokonaisuus kootaan olemassa olevista avoimen lähdekoodin sovelluskomponenteista, jotka liitetään yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu ja testaus toteutetaan paikallisien käyttäjä- ja kehittämisryhmien kanssa. Liitteessä työkalun luonnostelua, kuva 1-2.
 
Palkattavan henkilön tulee olla helsinkiläinen työtön ja oikeutettu TE-keskuksen palkkatukeen. Palkkaus tapahtuu Helsingin kaupungin palkkatukijärjestelmän kautta ja palkka määräytyy kaupungin palkkaluokittelun mukaisesti. Hallinnollisena työnantajana toimii Helsingin kaupunki. Käytännön työnjohdosta vastaa Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry. Työpiste sijaitsee Kalliossa.
Työ on kahdeksan kuukauden määräaikaisuus alkaen todennäköisesti 1.9. Työaika on 85% normaalityöajasta (30 tuntia viikossa) ja palkka 2295€/kk. Hankkeelle haetaan syksyn aikana lisärahoitusta, joten mahdollisuus työn jatkumiseen on olemassa.

Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 1.8.2014 sähköpostilla osoitteeseen helka@helka.net 

Lisätietoja:

Eeva Kuuluvainen, eeva@kuuluvainen.fi 0400 374 544, hankkeen projektipäällikkö
Pirjo Tulikukka, pirjo.tulikukka@helka.net 041 5222071, Helka ry
Janne Typpi, janne.typpi@hel.fi 09 31073372, Helsingin kaupunki
Jaakko Korhonen, jaakko.korhonen@outlook.com, 050 3285285, Design Lead, d-cent project, OKF Finland, tietotekniikkaan liittyvät kysymykset
 
Työkalun luonnostelua:
 
                                          KUVA 1
                                         
                                           KUVA 2

perjantai 30. toukokuuta 2014

ETELÄN KEHRÄ PÄÄSI VAUHTIIN 26.5.

Eteläisten kaupunginosien Kehrä kokoontui ensimmäistä kertaa 26.5. Asukastalo Betaniassa. Koolla oli kahdeksan rohkeaa, aktiivista toimijaa, joille paikallinen kehittäminen ja vaikuttaminen ovat sydämen asia.
                                                                                     
 Etelän Kehrä historiallisessa ryhmäkuvassa.
Vasemmalta takaa Hannu Haukanhovi, Satu Sandström, Veli-Heikki Klemetti, Pete Lipponen, Anu Soots, Jaana Merenmies, Ulla Leppäkoski-Juvonen ja Elina Pietikäinen.
 
Ryhmä keskusteli vilkkaasti alueen kehittämisteemoista ja hankeideoista ja  jakoi tietoa olemassa olevista verkostoista. Mm. kylätalojen parempi verkostoituminen ja yhteinen tiedottaminen koettiin tärkeäksi. Jaana Merenmies kertoi Lapinlahden Lähde -hankkeesta. Se tähtää Lapinlahden sairaala-alueen kehittämiseen laaja-alaiseksi mielen hyvinvointikeskukseksi. Pilottivaihe on saanut äskettäin ESR-rahoituksen.
 
Etelän Kehrän tarkoitus ja tehtävät kiteytettiin seuraavasti:
Etelän Kehrä on avoin ja vapaa osallistumisen foorumi kaikille Helsingin eteläisen kantakaupungin
 kehittämisestä  kiinnostuneille. Alueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Kehrästä uusia
yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja. Toiminta tähtää konkreettisien kehittämisprojektien
tukemiseen, rahoituksen löytymiseen ja projektien onnistumiseen. Etelän Kehrä on kaupunkilaislähtöisen
monimuotoisen kaupunkikehittämisen ydinryhmä ja soihdunkantajien kokoontumispaikka.
Etelän Kehrä
Toimii sillanrakentajana ja verkostoitumisen apuna
Järjestää yhdessä SUKKULAN kanssa osallistumisen tapoja  (mm. työpajoja, nettiosallistumista sekä viestii toiminnastaan)
Kokoaa vision olemassa olevista hankeideoista ja aineksista. Priorisoi ja  paketoi sopivia hankekokonaisuuksia ja edistää valittujen hankkeiden suunnittelua ja toteutusta.
Edistää yhdessä valittuja laajempia teemaattisia hankkeita muiden KEHRIEN ja SUKKULAN kanssa
Kokoontuu n. kerran kuukaudessa kaikille avoimiin kokouksiin
 
Etelän Kehrä kokoontuu seuraavan kerran 26.8. klo 18, todennäköisesti Asukastalo Betaniassa. Kokous on avoin kaikille eteläisten kaupunginosien kehittämisestä kiinnostuneille.
 

tiistai 22. huhtikuuta 2014

ETELÄSSÄ INNOSTAVIA KEHITTÄMISTEEMOJA

Paikallisesta kehittämisestä kiinnostuneet eteläisten kaupunginosien aktiiviset ihmiset kokoontuivat 14.4. ideapajaan Annankulmaan suunnittelemaan yhteisiä kehittämisteemoja ja hankeideoita.

Samalla koottiin eteläisten kehittämistä kokoava ja eteenpäin vievä kehittämisryhmä eli Kehrä, johon ilmoittautuivat jäseniksi kolmikannan mukaisesti:
Hannu Haukanhovi, Pete Lipponen, Anu Soots, Jaana Merenmies (asukkaat, asukkaiden järjestöt) Thomas Holmén, Satu Sandström, Ulla Leppäkoski-Juvonen (yritykset, yrittäjät ja yhteisöt) ja Tiia Mwasi
(kaupunki)

Kehrä on paikallisen kehittämisen ydinryhmä, joka,  ideoi kehittämisteemoja, ajaa asioita eteenpäin ja tukee hankeideoiden konkretisointia.  Ryhmä on avoin tekemisen foorumi, johon kaikki kiinnostuneet voivat sitoutua ja osallistua. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 26.5. klo 18 Asukastalo Betaniassa.
 
Työskentelyssä kehittämisteemoiksi valikoituivat:












Kehittämisideoista Lapinlahden Lähde -hanke on vahvimmin jo etenemässä kokoamalla kumppaneita ja hakemalla rahoitusta. Muut hankkeet ovat ideoita, joita jatkotyössä konkretisoidaan ja jatkosuunnitellaan yhdessä. 







torstai 10. huhtikuuta 2014

ENSIMMÄINEN KEHRÄ KOOSSA STADIN LÄHI-IDÄSSÄ

Huhtikuun 3. päivä oli historiallinen. Helsingissä kokoontui ensimmäinen Kehrä eli paikallinen kehittämisryhmä Stadin lähi-idässä.

Kehrän jäsenet pohtivat ensimmäisessä kokouksessa sitä, mikä on Stadin lähi-itä ja sen ydinryhmänä toimiva Kehrä. Näin pitkälle päästiin pohdinnassa:  

Stadin Lähi-itä on avoin ja aktiivinen verkosto kaikille Helsingin itäisen kantakaupungin kehittämisestä kiinnostuneille. Aktiivisen, urbaanin ja monimuotoisen kaupunkialueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Stadin Lähi-idästä uusia yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja. Stadin Lähi-itä on uuden ihmisläheisen, avoimen ja monimuotoisen kaupunkikehittämisen muskeli, aivot ja sydän. Kokoonnumme noin kerran kuussa suunnittelemaan, käynnistämään ja nostamaan pöydälle niin pieniä kuin isoja hankkeita, projekteja ja suoraa toimintaa

Kehrä toimii uutta kaupunkikulttuuria luovana ydinryhmänä ja paikallisen kehittämispolun huoltotiiminä. Se kokoaa alueen toimijoita osallistumaan yhteiseen tekemiseen ja oman toimintaympäristön kehittämiseen. Tavoitteena on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.

Kehrä on avoin foorumi, johon voi tuoda uusia ideoita, jotka jalkautetaan nopeasti toteutukseen. Se on tavoitelähtöistä konkretiaa, ei hallitustyöskentelyä, eikä jäykkää kokousmeininkiä. Tehdään yhdessä työpajamaisesti.

Onnittelut Stadin lähi-idän aktiivisille ihmisille ja ihka ensimmäiselle Kehrälle!

Kuvassa vasemmalta Jaakko Blomberg, Perttu Pulkka, Heli Määttänen, Tiina Palm, Olli Hakanen, Kim Smedslund, Jaakko Lehtonen, Ellinoora Auvinen ja Eeva Kuuluvainen