POHJOIS-KOILLISEN HELSINGIN VÄKI PERUSTI KEHRÄN

Pohjois-koillisen Helsingin paikallisesta kehittämisestä kiinnostunut väki järjesti 19. marraskuuta ideatyöpajan Jakomäen yhteisötalolla.

Ideapajaan kutsuttiin sähköpostilla Heikinlaakson, Jakomäen, Puistolan, Tattariharjun, Tattarisuon ja Malmin lentokenttäalueen asukkaita, järjestöjä, yrittäjiä ja Helsingin kaupungin avainhenkilöitä. Ideapajaan osallistui 24 alueen aktiivia. Keskustelu oli erittäin vilkasta. Pajassa nousi esille viisi alueen kehittämisteemaa:

1. Nuorten mukaan saaminen ja työllistyminen
2. Malmin lentokentän ympäristön kehittäminen
3. Yhteistyön kehittäminen paikallisten yrittäjien kanssa
4. Ympäristön kehittäminen yhteisöllisesti
5. Yhteisötilojen aikaansaaminen

Työtä jatkettiin 2. päivä joulukuuta valitsemalla tärkeimmät kehittämiskohteet jatkotyötä varten. Kokouksessa päätettiin käynnistää kaksi toimintaryhmää. Yritetään yhdessä –ryhmä pyrkii löytämään yhteistyömuotoja yrittäjien ja nuorten kesken ja Malmin lentokenttä –ryhmä tutkii mahdollisuuksia vaikuttaa Malmin lentokenttäalueen suunnitteluun.

Joulukuun kokous oli myös historiallinen eli Pohjois-koillisen Kehrän ensimmäinen kokous. Kehrään ilmoittautuneita oli kahdeksan henkeä, joista melkein kaikki olivat paikalla.

Kehrän ryhmäkuvassa vasemmalta Ilkka Uotila, Riitta Rönnqvist, Hely Salmi, Markus Tahvanainen, Leena Sallas, Soile Atacucugu, Petra Suontausta, Eva Sallas, Aarne vesamäki, Marja Heiskanen,Klaus Wesa, eturivissä Riitta Rönnqvistin tyttäret ja Eeva Kuuluvainen 

VIISI KEHRÄÄ TOIMINNASSA, KUUDETTA KOOTAAN KOILLISISSA KAUPUNGINOSISSA

Syyskausi on alkanut vilkkaana, koska Kehrät toimivat nyt vireästi viidellä kaupungin osa-alueella:

• Eteläisissä  kaupunginosissa
• Kaakkoissa kaupunginosissa
• Läntisissä kaupunginosissa
• Pohjoisissa kaupunginosissa
• Stadin lähi-idässä eli itäisessä kantakaupungissa

Kuudetta Kehrää koottaan pohjois-koillisissa kaupunginosissa. Siellä järjestetään 19.11. laaja työpaja, jossa hahmotellaan alueen yhteisiä kehittämisteemoja ja samalla houkutellaan ihmisiä alueen Kehrään. Vuosaari-toimikuntakin on innostunut kokoamaan kehittämishankkeita omalla alueellaan.

Viiden Kehrä järjestäytyi pohjoisissa kaupunginosissa 27.8. Siihen ilmoittautui mukaan kaikkiaan 13 paikallisaktiivia. Virallinen potrettikin toki otettiin.



vas.edessä Veli-Pekka Kantanen, Ulla Immonen, Arja Toiviainen, takana oik. Emilia Palonen, Leo Norja, Sirkku Kuusava, Arto Salmela, Marjo Sjöroos, Simo Sankari, Harri Nygren ja Urpo Oksanen

 

PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN SÄHKÖISEN TYÖVÄLINEEN KOKOAMISEEN HAETAAN OSAAJAA

Paikallisen kehittämisen sähköisen työvälineen kokoamiseen haetaan nyt käyttäjälähtöisien verkkopalveluiden suunnittelun ja testauksen asiantuntijaa. Kesäkuun rekrytointia ei jatkettu, koska toimintaympäristö on muuttunut. Työn tueksi on saatavissa D-cent hankkeen rautainen koodaustiimi.

Tässä koko rekrytointi-ilmoitus:

Haemme käyttäjälähtöisien verkkopalveluiden suunnittelijaa ja testaajaa mukauttamaan kansalaisvaikuttamisen verkkopalveluja Helsingin paikallisien kehittäjien tarpeisiin.

Tarkoitus on koota helppokäyttöinen sivusto paikallisien kehittämisryhmien ja –verkostojen käyttöön. Se palvelee näiden kehittäjäyhteisöjen tietotarpeita, ryhmäyhtymistä ja kehittämishankkeiden rakentamista. Suunnittelija toimii tärkeänä käyttäjätarpeiden välittäjänä d-cent hankkeessa toimivalle koodaustiimille.

Haluatko näköalapaikalle toteuttamaan tulevaisuuden verkkodemokratiaa?

 Olet sähköisten palveluiden suunnittelun ammattilainen, joka:

•      Ymmärtää käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteet

•      On vuorovaikutustaitoinen sekä osaa haastatella ja ymmärtää käyttäjien olennaiset tarpeet toimivan käyttökokemuksen rakentamiseksi.

•      On kiinnostunut testiorientoituneesta yhteissuunnittelusta erilaisten käyttäjien kanssa.

•      Ymmärtää visualisoinnin tärkeyden osana käyttökokemusta ja osaa visualisoida.

•      Hallitsee omaa ajankäyttöään ja pystyy ylläpitämään omaa työlistaansa ja sovelluskehitysbacklogia.

•      On kiinnostunut oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan.

Varsinainen ohjelmointiosaaminen ei ole ehdoton edellytys, mutta eduksi lasketaan myös:

•      Kokemusta onnistuneesta Python-, JavaScript- tai Ruby-toteutuksesta

     •      Kokemusta onnistuneesta HTML5- ja CSS3 –toteutuksesta.

•      Hallitsee gitin käytön ja versionhallinnan perusteet sekä osaa soveltaa niitä työssään oma-aloitteisesti.

•      Docker- ja unix sysadmin-kokemus.

•      Kokemusta kansalaisjärjestöjen ja kaupungin kanssa toimimisesta.

•      Työkielenä on suomi, sujuva englanti toivottavaa, muu kielitaito katsotaan plussaksi. Ymmärrys API-lähtöisestä ja avoimen datan palveluista helpottaa työtäsi.

 Työ toteutetaan yhteistyössä d-cent -hankkeen (http://dcentproject.eu/) ja Open Knowledge Finland ry:n palkkaaman työtiimin kanssa. Työnimikkeesi on  “ATK-suunnittelija”.

Tarjoamme näköalapaikan sosiaalisen median ja verkkodemokratian seuraaviin teknologioihin ja mahdollisuuden omalla esimerkillä vaikuttaa verkkoteknologian ja verkko-osallistumisen seuraavaan vaiheeseen. Työssäsi sinulla on mahdollisuus saada valmennusta näiden alojen Suomen ja maailman huippuosaajilta.

 Kehitettävä palvelu on osallistumisen, vaikuttamisen ja paikallisen kehittämishankkeiden kokoamisen työkalu, joka sisältää dataa, dokumentteja, osallistumiseen ja vaikuttamiseen käytettäviä sosiaalisen median toiminnallisuuksia sekä tehtävänhallintatoiminnallisuuksia. Palvelu tulee käyttöön jo toimintansa aloittaneissa paikallisissa kehittämisryhmissä Helsingissä sekä ryhmien verkostomaisessa yhteistoiminnassa. Sovelluskokonaisuus kootaan olemassa olevista avoimen lähdekoodin sovelluskomponenteista, jotka liitetään yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu ja testaus toteutetaan paikallisien käyttäjä- ja kehittämisryhmien kanssa.

 Palkattavan henkilön tulee olla helsinkiläinen työtön ja oikeutettu TE-keskuksen palkkatukeen. Palkkaus tapahtuu Helsingin kaupungin palkkatukijärjestelmän kautta ja palkka määräytyy kaupungin palkkaluokittelun mukaisesti. Hallinnollisena työnantajana toimii Helsingin kaupunki. Käytännön työnjohdosta vastaa Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry. Työpiste sijaitsee Kalliossa.

Työ on kahdeksan kuukauden määräaikaisuus, joka alkaa mahdollisimman pian, todennäköisesti syyskuun aikana. Työaika on 85% normaalityöajasta (30 tuntia viikossa) ja palkka 2295€/kk. Hankkeelle haetaan syksyn aikana lisärahoitusta, joten mahdollisuus työn jatkumiseen on olemassa.

Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 10.9.2014 sähköpostilla osoitteeseen helka@helka.net 

 Lisätietoja:

Eeva Kuuluvainen, eeva@kuuluvainen.fi 0400 374 544, hankkeen projektipäällikkö
Pirjo Tulikukka, pirjo.tulikukka@helka.net 041 5222071, Helka ry
Janne Typpi, janne.typpi@hel.fi 09 31073372, Helsingin kaupunki
Jaakko Korhonen, 050 3285285, Design Lead, d-cent project, OKF Finland, tekniikkaan liittyvät kysymykset

 

 

 

 

ETSIMME SOVELLUSKEHITTÄJÄÄ KOKOAMAAN SÄHKÖISTÄ TYÖKALUA PAIKALLISTA KEHITTÄMISTA VARTEN

Haemme HTML-sovelluskehittäjää suunnittelemaan ja mukauttamaan kansalaisvaikuttamisen verkkopalvelua aluelähtöiseen paikalliskehittämiseen Helsingissä.

 

Haluatko näköalapaikalle toteuttamaan tulevaisuuden verkkodemokratiaa?

Alla tietoa tehtävästä ja hakemastamme osaajasta:

 

Olet open source -natiivi, joka:

•      Ymmärtää käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteet ja on onnistuneesti soveltanut niitä työssään.

•      Kokemusta onnistuneesta Python-, JavaScript- tai Ruby-toteutuksesta

•      Kokemusta onnistuneesta HTML5- ja CSS3 –toteutuksesta.

•      On vuorovaikutustaitoinen sekä osaa haastatella ja ymmärtää käyttäjien olennaiset tarpeet toimivan käyttökokemuksen rakentamiseksi.

•      On kiinnostunut testiorientoituneesta yhteissuunnittelusta erilaisten käyttäjien kanssa.

•      Ymmärtää visualisoinnin tärkeyden osana käyttökokemusta ja osaa visualisoida.

•      Hallitsee gitin käytön ja versionhallinnan perusteet sekä osaa soveltaa niitä työssään oma-aloitteisesti.

•      Hallitsee omaa ajankäyttöään ja pystyy ylläpitämään omaa työlistaansa ja sovelluskehitysbacklogia.

•      On kiinnostunut oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan

•      Kokemus kansalaisjärjestöjen ja kaupungin kanssa toimimisesta on eduksi. Samoin Docker- ja unix sysadmin-kokemus. Työkielenä on suomi, sujuva englanti toivottavaa, muu kielitaito katsotaan plussaksi. Ymmärrys API-lähtöisestä ja avoimen datan palveluista helpottaa työtäsi.

Työ toteutetaan todennäköisesti yhteistyössä d-cent -hankkeen (http://dcentproject.eu/) ja Open Knowledge Finland ry:n palkkaaman työparin kanssa. Työnimikkeesi on  “ATK-suunnittelija”.

Tarjoamme näköalapaikan sosiaalisen median ja verkkodemokratian seuraaviin teknologioihin ja mahdollisuuden omalla esimerkillä vaikuttaa verkkoteknologian ja verkko-osallistumisen seuraavaan vaiheeseen. Työssäsi sinulla on mahdollisuus saada valmennusta näiden alojen Suomen ja maailman huippuosaajilta.

Kehitettävä palvelu on osallistumisen, vaikuttamisen ja kansalaishankekoordinoinnin työkalu, joka sisältää dataa, dokumentteja, osallistumiseen ja vaikuttamiseen käytettäviä sosiaalisen median toiminnallisuuksia sekä tehtävänhallintatoiminnallisuuksia. Palvelu tulee käyttöön jo toimintansa aloittaneissa paikallisissa kehittämisryhmissä Helsingissä sekä ryhmien verkostomaisessa yhteistoiminnassa. Sovelluskokonaisuus kootaan olemassa olevista avoimen lähdekoodin sovelluskomponenteista, jotka liitetään yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu ja testaus toteutetaan paikallisien käyttäjä- ja kehittämisryhmien kanssa. Liitteessä työkalun luonnostelua, kuva 1-2.

 

Palkattavan henkilön tulee olla helsinkiläinen työtön ja oikeutettu TE-keskuksen palkkatukeen. Palkkaus tapahtuu Helsingin kaupungin palkkatukijärjestelmän kautta ja palkka määräytyy kaupungin palkkaluokittelun mukaisesti. Hallinnollisena työnantajana toimii Helsingin kaupunki. Käytännön työnjohdosta vastaa Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry. Työpiste sijaitsee Kalliossa.

Työ on kahdeksan kuukauden määräaikaisuus alkaen todennäköisesti 1.9. Työaika on 85% normaalityöajasta (30 tuntia viikossa) ja palkka 2295€/kk. Hankkeelle haetaan syksyn aikana lisärahoitusta, joten mahdollisuus työn jatkumiseen on olemassa.

Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 1.8.2014 sähköpostilla osoitteeseen helka@helka.net 

Lisätietoja:

Eeva Kuuluvainen, eeva@kuuluvainen.fi 0400 374 544, hankkeen projektipäällikkö

Pirjo Tulikukka, pirjo.tulikukka@helka.net 041 5222071, Helka ry

Janne Typpi, janne.typpi@hel.fi 09 31073372, Helsingin kaupunki
Jaakko Korhonen, jaakko.korhonen@outlook.com, 050 3285285, Design Lead, d-cent project, OKF Finland, tietotekniikkaan liittyvät kysymykset

 

Työkalun luonnostelua:

 

                                          KUVA 1

                                         

                                           KUVA 2

ETELÄN KEHRÄ PÄÄSI VAUHTIIN 26.5.

Eteläisten kaupunginosien Kehrä kokoontui ensimmäistä kertaa 26.5. Asukastalo Betaniassa. Koolla oli kahdeksan rohkeaa, aktiivista toimijaa, joille paikallinen kehittäminen ja vaikuttaminen ovat sydämen asia.
                                                                                     

 Etelän Kehrä historiallisessa ryhmäkuvassa.

Vasemmalta takaa Hannu Haukanhovi, Satu Sandström, Veli-Heikki Klemetti, Pete Lipponen, Anu Soots, Jaana Merenmies, Ulla Leppäkoski-Juvonen ja Elina Pietikäinen.

 

Ryhmä keskusteli vilkkaasti alueen kehittämisteemoista ja hankeideoista ja  jakoi tietoa olemassa olevista verkostoista. Mm. kylätalojen parempi verkostoituminen ja yhteinen tiedottaminen koettiin tärkeäksi. Jaana Merenmies kertoi Lapinlahden Lähde -hankkeesta. Se tähtää Lapinlahden sairaala-alueen kehittämiseen laaja-alaiseksi mielen hyvinvointikeskukseksi. Pilottivaihe on saanut äskettäin ESR-rahoituksen.

 

Etelän Kehrän tarkoitus ja tehtävät kiteytettiin seuraavasti:

Etelän Kehrä on avoin ja vapaa osallistumisen foorumi kaikille Helsingin eteläisen kantakaupungin

 kehittämisestä  kiinnostuneille. Alueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Kehrästä uusia

yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja. Toiminta tähtää konkreettisien kehittämisprojektien

tukemiseen, rahoituksen löytymiseen ja projektien onnistumiseen. Etelän Kehrä on kaupunkilaislähtöisen

monimuotoisen kaupunkikehittämisen ydinryhmä ja soihdunkantajien kokoontumispaikka.

Etelän Kehrä

•Toimii sillanrakentajana ja verkostoitumisen apuna

•Järjestää yhdessä SUKKULAN kanssa osallistumisen tapoja  (mm. työpajoja, nettiosallistumista sekä viestii toiminnastaan)

•Kokoaa vision olemassa olevista hankeideoista ja aineksista. Priorisoi ja  paketoi sopivia hankekokonaisuuksia ja edistää valittujen hankkeiden suunnittelua ja toteutusta.

•Edistää yhdessä valittuja laajempia teemaattisia hankkeita muiden KEHRIEN ja SUKKULAN kanssa

•Kokoontuu n. kerran kuukaudessa kaikille avoimiin kokouksiin

 

Etelän Kehrä kokoontuu seuraavan kerran 26.8. klo 18, todennäköisesti Asukastalo Betaniassa. Kokous on avoin kaikille eteläisten kaupunginosien kehittämisestä kiinnostuneille.

 

ETELÄSSÄ INNOSTAVIA KEHITTÄMISTEEMOJA

Paikallisesta kehittämisestä kiinnostuneet eteläisten kaupunginosien aktiiviset ihmiset kokoontuivat 14.4. ideapajaan Annankulmaan suunnittelemaan yhteisiä kehittämisteemoja ja hankeideoita.

Samalla koottiin eteläisten kehittämistä kokoava ja eteenpäin vievä kehittämisryhmä eli Kehrä, johon ilmoittautuivat jäseniksi kolmikannan mukaisesti:
Hannu Haukanhovi, Pete Lipponen, Anu Soots, Jaana Merenmies (asukkaat, asukkaiden järjestöt) Thomas Holmén, Satu Sandström, Ulla Leppäkoski-Juvonen (yritykset, yrittäjät ja yhteisöt) ja Tiia Mwasi
(kaupunki)

Kehrä on paikallisen kehittämisen ydinryhmä, joka,  ideoi kehittämisteemoja, ajaa asioita eteenpäin ja tukee hankeideoiden konkretisointia.  Ryhmä on avoin tekemisen foorumi, johon kaikki kiinnostuneet voivat sitoutua ja osallistua. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 26.5. klo 18 Asukastalo Betaniassa.

 
Työskentelyssä kehittämisteemoiksi valikoituivat:












Kehittämisideoista Lapinlahden Lähde -hanke on vahvimmin jo etenemässä kokoamalla kumppaneita ja hakemalla rahoitusta. Muut hankkeet ovat ideoita, joita jatkotyössä konkretisoidaan ja jatkosuunnitellaan yhdessä. 

ENSIMMÄINEN KEHRÄ KOOSSA STADIN LÄHI-IDÄSSÄ

Huhtikuun 3. päivä oli historiallinen. Helsingissä kokoontui ensimmäinen Kehrä eli paikallinen kehittämisryhmä Stadin lähi-idässä.

Kehrän jäsenet pohtivat ensimmäisessä kokouksessa sitä, mikä on Stadin lähi-itä ja sen ydinryhmänä toimiva Kehrä. Näin pitkälle päästiin pohdinnassa:  

Stadin Lähi-itä on avoin ja aktiivinen verkosto kaikille Helsingin itäisen kantakaupungin kehittämisestä kiinnostuneille. Aktiivisen, urbaanin ja monimuotoisen kaupunkialueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Stadin Lähi-idästä uusia yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja. Stadin Lähi-itä on uuden ihmisläheisen, avoimen ja monimuotoisen kaupunkikehittämisen muskeli, aivot ja sydän. Kokoonnumme noin kerran kuussa suunnittelemaan, käynnistämään ja nostamaan pöydälle niin pieniä kuin isoja hankkeita, projekteja ja suoraa toimintaa

Kehrä toimii uutta kaupunkikulttuuria luovana ydinryhmänä ja paikallisen kehittämispolun huoltotiiminä. Se kokoaa alueen toimijoita osallistumaan yhteiseen tekemiseen ja oman toimintaympäristön kehittämiseen. Tavoitteena on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.

Kehrä on avoin foorumi, johon voi tuoda uusia ideoita, jotka jalkautetaan nopeasti toteutukseen. Se on tavoitelähtöistä konkretiaa, ei hallitustyöskentelyä, eikä jäykkää kokousmeininkiä. Tehdään yhdessä työpajamaisesti.

Onnittelut Stadin lähi-idän aktiivisille ihmisille ja ihka ensimmäiselle Kehrälle!

Kuvassa vasemmalta Jaakko Blomberg, Perttu Pulkka, Heli Määttänen, Tiina Palm, Olli Hakanen, Kim Smedslund, Jaakko Lehtonen, Ellinoora Auvinen ja Eeva Kuuluvainen

 

 

 

 

 

KAUPUNGIN JOHTO TUKEE PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN TOTEUTUSTA

Mennyt viikko huipentui kaupungintalolla tiistaina 11.2.2014. Tapasimme toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukan kanssa kaupungin johtoa; kansliapäällikkö Tapio Korhosen, rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin, viestintäjohtaja Tapio Karin ja asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typen. Kerroimme lyhyesti Helsingin kansalaislähtöisestä paikalliskehittämisestä ja uudesta toimintamallista, joka on toteutusvaiheessa. Teimme myös konkreettisia ehdotuksia yhteistyöstä ja jatkorahoitustarpeista. Tapaamisen ilmapiiri oli erittäin myönteinen ja rakentava. Kävi selkeästi ilmi, että kaupungin johto pitää ehdotusta Paikallisen kehittämispolun toimintamalliksi mielenkiintoisena ja hyvin valmisteltuna sekä tulee tänä ja ensi vuonna tukemaan paikallista kehittämisryhmiä ja paikallista kehittämistyötä. Tekemämme ehdotukset tullaan arvioimaan tarkemmin kaupungin sisällä lähitulevaisuudessa. Tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi nimettiin asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typpi ja juuri uudessa tehtävässään aloittanut Johanna Seppälä (vuorovaikutus- ja osallisuusyksikkö).

Alla kaupungille tekemämme ehdotukset, jonka pohjalta jatkoneuvottelut lähitulevaisuudessa käydään:

Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry esittää, että Helsingin kaupunki tukee Paikallisen kehittämispolun vaiheittaista toteuttamista vuosina 2014 – 2015 siten, että kaupunki:

-       nimeää edustajansa vuonna 2014 koottaviin ensimmäisiin alueellisiin kolmikantaisiin
     kehittämisryhmiin (varautuminen 3-6 KEHRÄn käynnistymiseen). Toimintamalli suosittaa, että
     Kehriin nimetään ko. paikallisalueella asuvia valtuutettuja ja/tai työskenteleviä avainvirkamiehiä,
´    2-4 henkilöä / alue.
-       antaa avustusta paikallisten kehittämissuunnitelmien valmisteluun ja sähköiseen
     vuorovaikutteiseen työskentelyalustaan vuonna 2014 yhteensä 26 000 €.  Neljän käynnistyvän   
     paikallisalueen kehittämissuunnitelmien laadinta ei sisälly jo käynnissä olevaan ESR-hankkeen
     budjettiin. Tukea tarvitaan suunnitelmien laadinnassa tiedotus-, materiaali- ja tilakustannuksiin,
     yhteensä 2 000 € / paikallisalue. Lisäksi tarvitaan rahoitusta sähköisen vuorovaikutteisen alustan
     testaukseen ja käyttöönottoon yhteensä 18 000 €. Käyttöönotossa kokeillaan 2-3 saatavilla olevaa
     alustaa käynnistyvillä paikallisalueilla.
-       varautuu Paikalliseen kehittämispolkuun sisältyvän SUKKULAN (kaupunginlaajuinen
      koordinaatio- ja tukitoiminto) perustamisneuvotteluihin ja mahdolliseen osaomistajuuteen.
      Tavoitteena on, että SUKKULA perustetaan loppusyksyllä 2014
 -       nimeää paikalliskehittämiseen yhteistyöhenkilön/henkilöt, jonka kanssa valmistellaan Sukkulan
      perustaminen ja kumppanuussopimusesitys päättäjille. Sama henkilö voisi toimia käynnissä
      olevan hankkeen ohjausryhmässä Helsingin edustajana.
 -       varautuu Sukkulan käynnistämisvaiheen EU (ESR)-osarahoitukseen (liite2).  Sukkulan
       käynnistämisvaiheen kokonaiskustannusarvio vuodelle 2014 on 31 000 € ja vuodelle 2015
       330 000 €, ja vastaavasti kaupungin rahoitusosuudet ovat 7 750 € (2014) ja 59 750 € (2015).
      Sukkulan käynnistämisvaiheeseen haetaan EU-rahoitusta (ESR) ELY-keskuksen kautta.
       Rahoituspäätökset tehdään alkusyksystä 2014 virallisen hakuprosessin jälkeen.
 -       varautuu EU-hankkeina rahoitettavien kehittämishankkeiden osarahoitukseen syksyllä 2014 ja
       vuonna 2015. Arvioimme, että ensimmäiset paikallisalueiden kehittämissuunnitelmissa
       priorisoidut hankkeet hyväksytään EU-rahoituksen piiriin 5.5.2014 käynnistyvässä hankehaussa.
       Arvioimme, että Helsingin rahoitusosuudet olisivat 22 500 € syksyllä 2014 ja 82 500 € vuonna
       2015.