INNOSTAVIA LINKKEJÄ PAIKALLISESTA KEHITTÄMISESTÄ

Tässä muutamia hienoja linkkejä jakoon:

Torontossa Kanadassa on kehitetty 2000-luvun alusta kansalaislähtöista paikallisen kehittämisen mallia. Homma toimii käytännössä. Siitä saa voimia ja uutta energiaa:
Center for Social Innovation


19.9.2013 oli Malmilla ylipormestarin asukasilta. Siellä keskusteltiin paljon paikallisesta kehittämisestä ja paikallisten hankkeiden rahoituksesta. Ylipormestari kiitti erityisesti Helkaa ja hankettamme (kohdassa 1:22:00 >). Tässä linkki videoon:
http://www.helsinkikanava.fi/fi/asukasillat


Helsingissä Artova ry on tehnyt loistavaa työtä Arabianrannassa, Toukolassa ja Vallilassa paikallisen kulttuurin ja kehittämisen saralla. Tästä esimerkkinä Artovamalli

HAKEMUKSEN JA EHDOTUKSEN TEOSSA

Helsingin paikallisen kehittämispolun toteutumisessa on paljon työtä. Koko ensi talven ja kevään teemme yhteistyötä ruohonjuuritason toimijoiden, paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Kehittämisryhmien työn käynnistäminen ja paikallisten kehittämissuunnitelmien valmistelu vie paljon aikaa ja vaatii vaatii resursseja, joita Helkalla ei ole varastossa.

Teemme nyt hankehakemusta EU:n sosiaalirahastolta Paikallisen kehittämispolun käytäntöön vientiä varten. Hakemuksen tulee olla valmis 30.9.2013 mennessä, joten aikaa ei ole hukattavissa. Onneksi ELY-keskus auttaa hakemuksen laadinnassa, ja sen saa tehdä sähköisesti. Tarkoitus on virittää hanke sellaiseksi, että voimme päästä kokeilemaan Lump Sum -rahoitusmallia, jossa rahahallinto on entistä kevyempi. Hankkeen välitavoitteet ja tulokset vain on tarpeen kuvata hyvin konkreettisesti ja realistiseksi.

Helsingin kaupungille olemme myös tehneet luonnosehdotuksen ensi vuoden yhteistyöstä ja rahoitustarpeesta. Vastaanotto oli odottavan myönteinen. Tarkennamme luonnosta hankkeen edetessä.

SUKELLUS RAHOITTAJIEN MAAILMAAN

Lomakauden jälkeen pääsimme kosketukseen EU-rahoittajien kanssa. Tapasimme Uudenmaan liitosta Eija Väätäisen ja ELY-keskuksesta Taina Lommin hyvin myönteisissä tunnelmissa. Rahoittajien maailmaan sukeltaminen on aina hämmentävää ja haastavaa, varsinkin, kun on kyseessä EU:n tapa toimia. Saimme paljon kotiläksyjä ja opeteltavaa. Onneksi saimme myös paljon tietoa ja hyviä neuvoja tueksemme.

3.9.2013 Pirjo Tulikukka osallistui myös Uudenmaan paikalliskehittäjien yhteistyöpalaveriin Uudenmaan liitossa

·         paikallisen kehittämisen toimintamalleista

·         maaseudun kehittämisen eri rahoitusvaihtoehdoista

·         sekä kuulemaan Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman sisällöstä

Oli hienoa todeta, että osallisuus ja yhteisöllisyyden vahvistamine on mukana Uusimaaohjelmassa. Ohjelmaan sisältyy toimivan arjen kärkihankekokonaisuus, jossa paikallinen kehittäminen on selkeästi mukana. Tässä kooste toimivan arjen kärkihankekokonaisuuksista:

 

 

VALTUUSTORYHMIEN TAPAAMISKIERROS INNOSTI ETEENPÄIN

Kesän 2013 aikana Paikallinen kehittämispolku -ehdotus esiteltiin Helsingin valtuutosryhmille. Pääsimme sujuvasti vierailemaan valtuutostoryhmien kokouksiin.  Meidät otettiin oikein myönteisesti vastaan joka ryhmässä. Vain kiireiseltä perussuomalaisten ryhmältä odotamme kutsua...

Valtuutetut, joista suurin osa toimii myös ruohonjuuritasolla omilla alueillaan, ymmärtävät hyvin paikallisen kehittämisen toimintakentän haasteet. Ryhmäkokouksissa Paikallinen kehittämispolku sai paljon kannatusta. Toivottiin, että sitä päästään kokeilemaan ja toteuttamaan. Hyvää tukea ja odotusta on siis ilmassa. 

YHTEISTEN TYÖPAJOJEN TULOKSET JA AINEISTOT

Paikalliskehittämisen toimintamallia on ollut rakentamassa suuri joukko helsinkiläisiä paikallisaktiiveja, paikallisyhdistyksien edustajia, kansalaisaktivismin asiantuntijoita, maaseudun Leader-metodin asiantuntijoita sekä kaupungin, ministeriöiden, Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen edustajia.

Tähän mennessä on järjestetty kolme tärkeää työpajaa, elokuussa ja  joulukuussa 2012 sekä kesäkuussa 2013. Työpajoissa on suunnitelmallisesti hahmoteltu paikalliskehittämisen tavoitteita ja uutta toimintamallia, joka tukee paikallisia kehittäjiä ja yhteisöjen yhteistyötä paikallisten ideoiden toteuttamisessa. Kaksi tavoitetta on noussut ylitse muiden: hallintoa ei haluta yhtään lisää ja että  paikallisuus ja lähidemokratia vahvistuvat.

Tässä em. kolmen työpajan tulosten ja aineiston yhteenvedot:

3.6.2013 Paikalliskehittämisen kehittämisen kevättyöpaja

Helkan kolmannen Leader-sidosryhmätyöpajan 3.6.2013 alustukset ja tulokset from EevaKuuluvainen

 

4.12.2012 Sidosryhmäseminaari

Helkan toisen Leader sidosryhmäseminaarin ryhmätöiden tulokset 4.12.2012 final from EevaKuuluvainen

 

22.8.2012 Ideointityöpaja

Helkan ensimmäisen leader työpajan 22 8 2012 tulosten yhteenveto final from EevaKuuluvainen

MIKÄ ON PAIKALLINEN KEHITTÄMISPOLKU?

Kehittämispolkulla (katso kuva alla) kaupunginosan asukkaat, yritykset ja kaupungin edustajat muodostavat kehittämisryhmän (= Kehrä) joka, priorisoi paikallisesti – joukkoistamalla kootusta alueen kehittämissuunnitelmasta parhaat hankeideat. Ideoita kerätään avoimissa kansalaiskokouksissa, sosiaalisen median ja muun avoimen vuorovaikutuksen kautta kaikkien nähtäväksi ja priorisoitavaksi. Kehrä muodostuu kolmikantaperiaatteella: hallinnon, paikallisten yrittäjien sekä asukkaiden ja järjestöjen edustajista (esim. 12 henkeä). Ensimmäiset Kehrät voidaan muodostaa luontevasti esim. alueilla, joilla on jo toiminut kehittämisryhmiä.
 
Ammattimaista tukea paikalliskehittäjät saavat tarkoitusta varten perustettavalta Paikalliskehittämisen keskukselta (=Sukkula). Sukkula on voittoa tavoittelematon paikalliskehittämisen palvelu- ja asiantuntijayhteisö Kehrien ja kehittäjien tarpeisiin. Myös kaupunki hyötyy Sukkulasta, koska sen ammattiosaajat toimivat tehokkaina välittäjinä kaupunkilaisten ja hallinnon välillä, jolloin voimavaroja säästyy molemmin puolin. Sukkula keskittyy paikalliskehittämisverkoston voimaannuttamiseen (mm. hankehallinnan, rahoituksen ja viestinnän sekä joukkoistamisen tukipalvelujen tarjoamiseen). Sukkula vastaa hankerahoituksen koordinaatiosta ja hallinnosta, ja laatii hankekohtaiset sopimukset paikallisten kehittäjien kanssa. Se vastaa Helsingin alueen hankekokonaisuuden raportoinnista viranomaisille. Sukkulan omistajiksi kaavaillaan paikallisia yhteisöjä, yrittäjiä ja heidän järjestöjään, kehittämisorganisaatioita sekä Helsingin kaupunkia

Helsingin paikallinen kehittämispolku 11.3.2013 from EevaKuuluvainen

HELSINGIN PAIKALLISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN RAKENTAMINEN

Helsingin kaupunginosat Helka ry käynnisti Paikalliskehittämisen toimintamallin luonnostelun kesällä 2012, TEM:in hankeavustuksen turvin. ”Leader-toimintatavan laajentaminen kaupunkeihin” –hankkeen ensimmäisen vaiheen (3/2013 saakka) tavoitteena oli selvittää toiminnan edellytyksiä, mahdollisuuksia ja organisointimalleja Helsingin kaupungin alueella. Tuloksena syntyi ehdotus Paikallisesta kehittämispolusta Helsinkiin. Polku hyödyntää maaseudun Leader –toimintamallista saatuja kokemuksia ja toimii kansalaistoiminnan, hallinnon ja elinkeinoelämän rajapinnassa olematta kuitenkaan julkisen vallan jatke.

Hankkeen toisen vaiheen (4-12/2013) tavoitteena on omaehtoisen paikallisen kehittämistoiminnan järjestäytyminen Helsingin alueella. Eri puolilla kaupunkia on tarkoitus käynnistää toimintamallissa (LIITE 1) esitettyjä alueellisia kehittämisryhmiä. Ensimmäisillä käynnistyvillä alueilla tulee olla tahto ja edellytykset lähteä liikkeelle. Näille alueille annetaan riittävä tuki järjestäytymiseen ja alueen kehittämissuunnitelman laatimiseen. Mallia markkinoidaan muillekin Helsingin alueille vuonna 2014. Näin luodaan Helsinkiin paikalliskehittämistoiminnan perusta EU:n ohjelmakautta 2014-2020 varten.

 
Paikallinen kehittämispolku –toimintamalli on syntynyt laajassa, avoimessa yhteistyössä Helsingin alueen paikallisten toimijoiden, Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen, maaseudun Leader-asiantuntijoiden (Suomen kylätoiminta ry) sekä muiden avainsidosryhmien kanssa. Toteutusvaiheessa tärkeimmät viranomaisyhteistyötahot Helsingin kaupungin ohella ovat  Uudenmaan liitto (MYR) ja Uudenmaan ELY-keskus.