Kallio-Harju-Vallila-Alppila-Hermanni-Pasila alueen paikallisen kehittämisen valmistelukokous pidettiin 15.1. Made in Kalliossa Vaasankadulla. Koolla oli 8 asiasta innostunutta henkilöä. Kaikki eivät olleet kuulleet Paikallisesta kehittämsipolusta. Siksi kokoontumisessa oli tarvetta käydä keskustellen läpi Paikallisen kehittämispolun ideaa ja KEHRÄn tehtäviä. Jon Sundell ja Jaakko Lehtonen, jotka olivat ilmoittautuneet halukkaiksi kokoamaan KEHRÄÄ 12.12. pidetyssä työpajassa, halusivat edelleen jatkaa koollekutsujina ja viestinviejinä.
Minna
Maarttola Helsingin kaupungin elinkeino-osastosta kertoi alueen isojen yritysten (SOK, Nordea ym) yhteistoiminnasta. Sitä on
tärkeää laajentaa kiinteistönomistajien
ja tulevien toimijoiden suuntaan.
On hyvä järjestää yhteinen tapaaminen yritystoimijoiden ja alueen
muiden toimijoiden kanssa. Ytimenä Aleksis Kivenkatu-Teollisuuskatu. Teollisuuskatu yhdistää koko tätä paikallisaluetta ja toimii sen selkärankana.
Porukalla tutustuttiin, ja ideoitiin myös alueelle hyvää nimeä. Työnimeksi nousi Stadin Lähi-Itä.
Seuraava kokous päätettiin pitää 6.2. klo 18 Kulttuuritalolla. Tavoitteena on saada laajempi ja kattavampi osallistujakunta kokoamaan esi-KEHRÄÄ ja sopimaan KEHRÄn toiminnan pelisäännöistä.
Kallio ja ympäröivät kaupunginosat lähtivät rohkeasti liikkeelle. Osallistujat toivoivat työn ripeää etenemistä ja nopeasti konkreettisia tuloksia.
perjantai 24. tammikuuta 2014
perjantai 20. joulukuuta 2013
KUUSI PAIKALLISALUETTA HELSINGISSÄ KIINNOSTUNUT KOKOAMAAN KEHITTÄMISRYHMÄN
Paikallisen kehittämispolun avajaistyöpajassa Olympiastadionilla kerättiin ajatuksia ja verkostoiduttiin KEHRIEN eli paikallisten kehittämisryhmien kokoamista varten. Tulokset olivat huikeita: Kuusi paikallisaluetta eri puolilla kaupunkia ilmoitti kiinnostuksensa kokoamaan KEHRÄN eli paikallisen kehittämisryhmän. Työpajassa syntyi laaja kiinnostus ja innostus paikallisen kehittämisen selkeämpään toimintatapaan ja paikallisten voimavarojen kokoamiseen. Oli hienoa olla mukana todistamassa vahvan yhteisen paikallisen kehittämisen tulevaisuuskuvan muodostumista.Ilmoittautuneet paikallisalueet ovat:
- eteläiset kaupunginosat
- Kallio, Harju, Vallila. Alppila, Pasila ja eteläinen Hermanni
- Herttoniemi, Roihuovuori. Laajasalo, Kivinokka
- Vuosaari. Puotila
- Läntiset alueet (Kaarela, Konala, Pitäjänmäki, Haaga, Pikku-Huopalahti)
- Maunual, Pirkkola, Pakila (+ Metsälä, Maununneva), Oulunkylä
Jokaisella alueella nimettiin työpari tai -ryhmä, joka aloittaa KEHRÄN kokoamistyön laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Helkan hallinnoima Paikallinen kehittämispolku-hanke tukee tätä kokoamistyötä. Vuoden 2014 aikana näille alueille on tarkoitus kuvata yhteiset kehittämisen painopisteet laadittavassa kehittämissuunnitelmassa.
Työpajassa saatiin myös paljon tärkeitä vinkkejä jatkotyötä ja paikallista toteutusta varten. Harvoin saa olla mukana näin inspiroivassa ja innostuneessa työpajassa. Tuli todella hyvä käsitys paikallisen yhteistyön, osallisuuden ja kehittämisen mahdollisuuksista.
Työpajan työn tulokset
Helsingin Paikallisen kehittämispolun työpajan tulokset 12.12.2013
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN AVAJAISSEREMONIASSA 100 OSALLISTUJAA
Helsingin Paikallinen kehittämispolku avatiin torstaina 12.12. 2013 Olympiastadionin seminaaritilassa juhlallisin seremonioin. Avajaisseremoniaan osallistuivat:
- Varapuheenjohtaja Laura Rissanen kokoomuksen valtuustoryhmästä
- Varapuheenjohtaja Otso Kivekäs vihreiden valtuustoryhmästä
- Varapuheenjohtaja Thomas Wallgrén demareiden valtuustoryhmästä
- Puheenjohtaja Pentti Rantala Helsingin yrittäjistä
- Kaupunginsihteeri Anja Vallittu Helsingin kaupungilta
- Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta
- Tarkastaja, EU-koordinaattori Riitta Salasto ELY-keskuksesta
- Puheenjohtaja Aija Staffans Helkasta
- Varapuheenjohtaja Otso Kivekäs vihreiden valtuustoryhmästä
- Varapuheenjohtaja Thomas Wallgrén demareiden valtuustoryhmästä
- Puheenjohtaja Pentti Rantala Helsingin yrittäjistä
- Kaupunginsihteeri Anja Vallittu Helsingin kaupungilta
- Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta
- Tarkastaja, EU-koordinaattori Riitta Salasto ELY-keskuksesta
- Puheenjohtaja Aija Staffans Helkasta
Mukana seremoniassa oli satakunta kaupunkiaktiivia, paikallisten yhdistyksien edustajia, yrittäjiä, Helsingin kaupungin virka- ja luottamushenkilöitä, ministeriöiden ja muiden julkisten organisaatioden avainhenkilöitä, alan tutkijoita ja asiantuntijoita. Tunnelma oli mieleenpainuvan innostunut, energinen ja rento. Tuntui todella mukavalta saada olla mukana historiallisessa hetkessä.
Tuottaa onnea, kun silkkinauhaa leikataan ihan yhtä aikaan, ja nauha ei putoa laittialle.
Se onnistui 100%. ONNEA PAIKALLISELLE KEHITTÄMISPOLULLE!
maanantai 16. joulukuuta 2013
PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN AVAJAISTEN JA TYÖPAJAN (12.12.2013) AINEISTO
Torstaina 12.12.2013 klo 16 avattiin Helsingin paikallinen kehittämispolku juhlallisissa merkeissä. Työpajassa klo 17-19 osallistujilla oli mahdollisuus ilmoittautua halukkaiksi kokoamaan paikallisalueensa KEHRÄÄ eli Kehittämisryhmää. Työpajassa kerättiin myös ajatuksia ja ehdotuksia Paikallisen kehittämispolun jatkotyöstöä varten.
Tässä tilaisuuden
12.12. seminaarin ohjelma ja aineisto Paikallisen kehittämispolun uusi esite
.
Tässä tilaisuuden
12.12. seminaarin ohjelma ja aineisto Paikallisen kehittämispolun uusi esite
.
Tilaisuudessa pyöri myös kaksi diaesitystä:
Kehittämishankkeita ja -tapahtumia viime vuosilta sekä Paikallisen kehittämispolku-hankkeen tarina
tiistai 5. marraskuuta 2013
PAIKALLISKEHITTÄMISESTÄ SOPIMUS KAUPUNGIN KANSSA?
Olin 29.10.2013 Oulussa Suomen kylätoiminta ry:n paikalliskehittämisen ohjelmatyöpajassa. Siellä käytiin erittäin monipuolista ja kiinnostavaa keskustelua paikalliskehittämisen tulevaisuudesta Suomessa.
Yksi työpajan teema oli kaupunki-leader, tarkemmin pohdittiin kaupungiosa- ja kylätoiminnan rinnastamista ja leader-toiminnna saattamista koko maahan. Tästä teemasta keskusteltiin hyvin vilkkaasti. Rovaniemeltä tuli mielestäni tuore ja kannatettava ehdotus paikalliskehittämisen sopimuksen laatimisesta kaupungin kanssa. Minusta se voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että paikalliset KEHRÄT ja SUKKULA tekevät Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen, jossa määritellään paikallisen kehittämisen roolit ja vastuut, toimintamalli, pelisäännöt ja tukimuodot. Sopimus olisi parhaimmillaan usean vuoden pituinen yhteistyösopimus. Sopimuksen laatimista on hyvä pohtia Helsingin kaupungin avainhenkilöiden kanssa talven aikana.
Keskustelussa uhkana nähtiin nykyisen maaseudun rahoituksen valuminen kaupunkeihin. Oli hyvä, että pelot nousivat avoimesti keskusteluun ja niihin voitiin antaa faktatietoa. EU:n maaseudun tukirahat suunnataan 100 % maaseudun tukemiseen. Maaseudun Leader-rahaston varoja käytetään vain maaseudun paikalliskehittämiseen. Kaupunkien paikalliskehittämishankkeisiin voidaan suunnata varoja EU:n rakennerahastoista 2014-2020 ohjelmakaudella. Rakennerahastojen varat pienenevät tuntuvasti edelliseen kauteen verrattuna, joten mitään suuria rahavirtoja ei ole odotettavissa kaupunkien paikalliskehittämiseen.
Yksi työpajan teema oli kaupunki-leader, tarkemmin pohdittiin kaupungiosa- ja kylätoiminnan rinnastamista ja leader-toiminnna saattamista koko maahan. Tästä teemasta keskusteltiin hyvin vilkkaasti. Rovaniemeltä tuli mielestäni tuore ja kannatettava ehdotus paikalliskehittämisen sopimuksen laatimisesta kaupungin kanssa. Minusta se voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että paikalliset KEHRÄT ja SUKKULA tekevät Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen, jossa määritellään paikallisen kehittämisen roolit ja vastuut, toimintamalli, pelisäännöt ja tukimuodot. Sopimus olisi parhaimmillaan usean vuoden pituinen yhteistyösopimus. Sopimuksen laatimista on hyvä pohtia Helsingin kaupungin avainhenkilöiden kanssa talven aikana.
Keskustelussa uhkana nähtiin nykyisen maaseudun rahoituksen valuminen kaupunkeihin. Oli hyvä, että pelot nousivat avoimesti keskusteluun ja niihin voitiin antaa faktatietoa. EU:n maaseudun tukirahat suunnataan 100 % maaseudun tukemiseen. Maaseudun Leader-rahaston varoja käytetään vain maaseudun paikalliskehittämiseen. Kaupunkien paikalliskehittämishankkeisiin voidaan suunnata varoja EU:n rakennerahastoista 2014-2020 ohjelmakaudella. Rakennerahastojen varat pienenevät tuntuvasti edelliseen kauteen verrattuna, joten mitään suuria rahavirtoja ei ole odotettavissa kaupunkien paikalliskehittämiseen.
torstai 17. lokakuuta 2013
ENSIMMÄISET KEHRÄT PERUSTETAAN JOULUKUUSSA
12.12.2013 klo 16-19 pidetään Helsingin Paikallisen kehittämispolun avajaiset ja työpaja, jossa paikalliset yhdistykset ja muut toimijat hakevat kumppaneita perustaakseen ensimmäiset paikalliset kehittämisryhmät eli KEHRÄT.
Avajaisiin kutsutaan paikallisten järjestöjen ja liikkeiden edustajia, kaikki kaupunginvaltuutetut, muita paikalliskehittämisen aktiiveja ja asiantuntijoita, Helsingin kaupungin edustajia sekä muut rahoituksen avaintahot. Anna vinkki sähköpostiini (eeva(at)kuuluvainen.fi), jos haluat osallistua tilaisuuteen.
Paikallisiksi KEHRÄ-alueiksi kaavaillaan kaupunginosaryppäitä, joissa asukkaita on n.
20 000 - 50 000. KEHRÄÄN kootaan jäseniä kolmikantaperiaatteella niin, että 1/3 jäsenistä on asukkaiden edustajia, 1/3 paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen edustajia sekä 1/3 Helsingin kaupungin edustajia. KEHRÄN tulee olla jäsenmäärältään sellainen, että se voi ketterästi kokoontua 4-7 kertaa vuodessa.
KEHRÄ määrittelee keväällä 2014 alueensa yhteiset kehittämistavoitteet ja painopisteet sekä tekee yhteistyötä paikallisten kehittäjätahojen kanssa ideoiden hankkeistamisessa niin, että syksyllä 2014 voidaan osallistua ensimmäisten hankkeiden rahoitushakuihin. Näihin tehtäviin KEHRÄ saa tukea Helkan projektityöntekijöiltä vuoden 2014 ajan.
KEHRÄ toimii alueellaan yhdinryhmänä, jonka kokouksiin voi kuka tahansa osallistua. Se järjestää alueellaan kansankokouksia, jossa jokainen voi osallistua alueen kehittämisnäkemyksien työstämiseen ja tuoda esille kehittämisideoitaan. Kansankokoukset ovat fasilitoituja työpajoja, jotta työ tuottaa aitoa tulosta. Työtä voi seurata ja kommentoida asukastilassa ja alueen sähköisellä ilmoitustaululla.
Avajaisiin kutsutaan paikallisten järjestöjen ja liikkeiden edustajia, kaikki kaupunginvaltuutetut, muita paikalliskehittämisen aktiiveja ja asiantuntijoita, Helsingin kaupungin edustajia sekä muut rahoituksen avaintahot. Anna vinkki sähköpostiini (eeva(at)kuuluvainen.fi), jos haluat osallistua tilaisuuteen.
Paikallisiksi KEHRÄ-alueiksi kaavaillaan kaupunginosaryppäitä, joissa asukkaita on n.
20 000 - 50 000. KEHRÄÄN kootaan jäseniä kolmikantaperiaatteella niin, että 1/3 jäsenistä on asukkaiden edustajia, 1/3 paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen edustajia sekä 1/3 Helsingin kaupungin edustajia. KEHRÄN tulee olla jäsenmäärältään sellainen, että se voi ketterästi kokoontua 4-7 kertaa vuodessa.
KEHRÄ määrittelee keväällä 2014 alueensa yhteiset kehittämistavoitteet ja painopisteet sekä tekee yhteistyötä paikallisten kehittäjätahojen kanssa ideoiden hankkeistamisessa niin, että syksyllä 2014 voidaan osallistua ensimmäisten hankkeiden rahoitushakuihin. Näihin tehtäviin KEHRÄ saa tukea Helkan projektityöntekijöiltä vuoden 2014 ajan.
KEHRÄ toimii alueellaan yhdinryhmänä, jonka kokouksiin voi kuka tahansa osallistua. Se järjestää alueellaan kansankokouksia, jossa jokainen voi osallistua alueen kehittämisnäkemyksien työstämiseen ja tuoda esille kehittämisideoitaan. Kansankokoukset ovat fasilitoituja työpajoja, jotta työ tuottaa aitoa tulosta. Työtä voi seurata ja kommentoida asukastilassa ja alueen sähköisellä ilmoitustaululla.
PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN RAHOITUS SAATAVA SAMALLE TASOLLE
SYTY eli Suomen Kylätoiminta ry on meille kaupunkitoimijoille uusi tuttavuus. Suomen Kylätoiminta ry toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien sekä Leader-ryhmien eduntekijänä. Maaseudun 55 Leader-yhdistystä tekevät aktviivista työtä paikalliskehittämisen edistäjinä EU:n Leader-rahoituksen turvin. Tästä pääset SYTY:n sivuille.
Helsigin kaupunginosayhdistykset ry on liittynyt viime vuonna SYTY:n jäseneksi. Sitä kautta olemme päässeet maaseudun paikalliskehittäjien jäljille ja verkostoihin. Siellä on paljon paikalliskehittämisen osaamista ja tieto-taitoa, ja oikein osaavia, mukavia ihmisiä.
SYTY:ssä on tekeillä Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma 2014-2020. Olimme Pirjo Tulikukan kanssa tiistaina 15.10. Tampereella SYTY:n jäsenjärjestön työpajassa keskustelemassa ja kommentoimassa valmisteilla olevaa ohjelmaa.
SYTY ajaa tulevina vuosina Leader-toimintatavan laajentamista kaikkialle Suomeen, siis myös suurimpiin kaupunkeihin. Lisäksi SYTY pyrkii vaikuttamaan EU-rahoituksen raja-aitojen poistamiseen niin, että maaseudun ja kaupunkien paikallinen kehittäminen olisi tasa-arvoisessa asemassa EU-rahoitukseen nähden. Nythän tilanne on hyvin epätyydyttävä; suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden ja koko Helsingin alueen paikalliskehittämisen hankkeet voivat hakea rahoitusta vain Euroopan sosiaalirahaston vähenevistä varoista seuraavalla rahoituskaudella eli 2014-2020. Leader-rahoitus ei niille kuulu.
Aika näyttää muodostuuko SYTY:stä myös kaupunginosien toimijoiden ja kaupunkialueiden paikalliskehittämisen etujärjestö. Se vaatii nykytoimintaan arvopohjaan suurta muutosta. Myös kaupunginosayhdistysten ja vastaavien muiden paikallisten toimijoiden yhteenliittymisestä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä.
Helsigin kaupunginosayhdistykset ry on liittynyt viime vuonna SYTY:n jäseneksi. Sitä kautta olemme päässeet maaseudun paikalliskehittäjien jäljille ja verkostoihin. Siellä on paljon paikalliskehittämisen osaamista ja tieto-taitoa, ja oikein osaavia, mukavia ihmisiä.
SYTY:ssä on tekeillä Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma 2014-2020. Olimme Pirjo Tulikukan kanssa tiistaina 15.10. Tampereella SYTY:n jäsenjärjestön työpajassa keskustelemassa ja kommentoimassa valmisteilla olevaa ohjelmaa.
SYTY ajaa tulevina vuosina Leader-toimintatavan laajentamista kaikkialle Suomeen, siis myös suurimpiin kaupunkeihin. Lisäksi SYTY pyrkii vaikuttamaan EU-rahoituksen raja-aitojen poistamiseen niin, että maaseudun ja kaupunkien paikallinen kehittäminen olisi tasa-arvoisessa asemassa EU-rahoitukseen nähden. Nythän tilanne on hyvin epätyydyttävä; suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden ja koko Helsingin alueen paikalliskehittämisen hankkeet voivat hakea rahoitusta vain Euroopan sosiaalirahaston vähenevistä varoista seuraavalla rahoituskaudella eli 2014-2020. Leader-rahoitus ei niille kuulu.
Aika näyttää muodostuuko SYTY:stä myös kaupunginosien toimijoiden ja kaupunkialueiden paikalliskehittämisen etujärjestö. Se vaatii nykytoimintaan arvopohjaan suurta muutosta. Myös kaupunginosayhdistysten ja vastaavien muiden paikallisten toimijoiden yhteenliittymisestä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)