ETELÄN KEHRÄ PÄÄSI VAUHTIIN 26.5.

Eteläisten kaupunginosien Kehrä kokoontui ensimmäistä kertaa 26.5. Asukastalo Betaniassa. Koolla oli kahdeksan rohkeaa, aktiivista toimijaa, joille paikallinen kehittäminen ja vaikuttaminen ovat sydämen asia.
                                                                                     

 Etelän Kehrä historiallisessa ryhmäkuvassa.

Vasemmalta takaa Hannu Haukanhovi, Satu Sandström, Veli-Heikki Klemetti, Pete Lipponen, Anu Soots, Jaana Merenmies, Ulla Leppäkoski-Juvonen ja Elina Pietikäinen.

 

Ryhmä keskusteli vilkkaasti alueen kehittämisteemoista ja hankeideoista ja  jakoi tietoa olemassa olevista verkostoista. Mm. kylätalojen parempi verkostoituminen ja yhteinen tiedottaminen koettiin tärkeäksi. Jaana Merenmies kertoi Lapinlahden Lähde -hankkeesta. Se tähtää Lapinlahden sairaala-alueen kehittämiseen laaja-alaiseksi mielen hyvinvointikeskukseksi. Pilottivaihe on saanut äskettäin ESR-rahoituksen.

 

Etelän Kehrän tarkoitus ja tehtävät kiteytettiin seuraavasti:

Etelän Kehrä on avoin ja vapaa osallistumisen foorumi kaikille Helsingin eteläisen kantakaupungin

 kehittämisestä  kiinnostuneille. Alueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Kehrästä uusia

yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja. Toiminta tähtää konkreettisien kehittämisprojektien

tukemiseen, rahoituksen löytymiseen ja projektien onnistumiseen. Etelän Kehrä on kaupunkilaislähtöisen

monimuotoisen kaupunkikehittämisen ydinryhmä ja soihdunkantajien kokoontumispaikka.

Etelän Kehrä

•Toimii sillanrakentajana ja verkostoitumisen apuna

•Järjestää yhdessä SUKKULAN kanssa osallistumisen tapoja  (mm. työpajoja, nettiosallistumista sekä viestii toiminnastaan)

•Kokoaa vision olemassa olevista hankeideoista ja aineksista. Priorisoi ja  paketoi sopivia hankekokonaisuuksia ja edistää valittujen hankkeiden suunnittelua ja toteutusta.

•Edistää yhdessä valittuja laajempia teemaattisia hankkeita muiden KEHRIEN ja SUKKULAN kanssa

•Kokoontuu n. kerran kuukaudessa kaikille avoimiin kokouksiin

 

Etelän Kehrä kokoontuu seuraavan kerran 26.8. klo 18, todennäköisesti Asukastalo Betaniassa. Kokous on avoin kaikille eteläisten kaupunginosien kehittämisestä kiinnostuneille.

 

ETELÄSSÄ INNOSTAVIA KEHITTÄMISTEEMOJA

Paikallisesta kehittämisestä kiinnostuneet eteläisten kaupunginosien aktiiviset ihmiset kokoontuivat 14.4. ideapajaan Annankulmaan suunnittelemaan yhteisiä kehittämisteemoja ja hankeideoita.

Samalla koottiin eteläisten kehittämistä kokoava ja eteenpäin vievä kehittämisryhmä eli Kehrä, johon ilmoittautuivat jäseniksi kolmikannan mukaisesti:
Hannu Haukanhovi, Pete Lipponen, Anu Soots, Jaana Merenmies (asukkaat, asukkaiden järjestöt) Thomas Holmén, Satu Sandström, Ulla Leppäkoski-Juvonen (yritykset, yrittäjät ja yhteisöt) ja Tiia Mwasi
(kaupunki)

Kehrä on paikallisen kehittämisen ydinryhmä, joka,  ideoi kehittämisteemoja, ajaa asioita eteenpäin ja tukee hankeideoiden konkretisointia.  Ryhmä on avoin tekemisen foorumi, johon kaikki kiinnostuneet voivat sitoutua ja osallistua. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 26.5. klo 18 Asukastalo Betaniassa.

 
Työskentelyssä kehittämisteemoiksi valikoituivat:












Kehittämisideoista Lapinlahden Lähde -hanke on vahvimmin jo etenemässä kokoamalla kumppaneita ja hakemalla rahoitusta. Muut hankkeet ovat ideoita, joita jatkotyössä konkretisoidaan ja jatkosuunnitellaan yhdessä. 

ENSIMMÄINEN KEHRÄ KOOSSA STADIN LÄHI-IDÄSSÄ

Huhtikuun 3. päivä oli historiallinen. Helsingissä kokoontui ensimmäinen Kehrä eli paikallinen kehittämisryhmä Stadin lähi-idässä.

Kehrän jäsenet pohtivat ensimmäisessä kokouksessa sitä, mikä on Stadin lähi-itä ja sen ydinryhmänä toimiva Kehrä. Näin pitkälle päästiin pohdinnassa:  

Stadin Lähi-itä on avoin ja aktiivinen verkosto kaikille Helsingin itäisen kantakaupungin kehittämisestä kiinnostuneille. Aktiivisen, urbaanin ja monimuotoisen kaupunkialueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat löytävät Stadin Lähi-idästä uusia yhteistyömahdollisuuksia, yhteisiä tavoitteita ja resursseja. Stadin Lähi-itä on uuden ihmisläheisen, avoimen ja monimuotoisen kaupunkikehittämisen muskeli, aivot ja sydän. Kokoonnumme noin kerran kuussa suunnittelemaan, käynnistämään ja nostamaan pöydälle niin pieniä kuin isoja hankkeita, projekteja ja suoraa toimintaa

Kehrä toimii uutta kaupunkikulttuuria luovana ydinryhmänä ja paikallisen kehittämispolun huoltotiiminä. Se kokoaa alueen toimijoita osallistumaan yhteiseen tekemiseen ja oman toimintaympäristön kehittämiseen. Tavoitteena on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.

Kehrä on avoin foorumi, johon voi tuoda uusia ideoita, jotka jalkautetaan nopeasti toteutukseen. Se on tavoitelähtöistä konkretiaa, ei hallitustyöskentelyä, eikä jäykkää kokousmeininkiä. Tehdään yhdessä työpajamaisesti.

Onnittelut Stadin lähi-idän aktiivisille ihmisille ja ihka ensimmäiselle Kehrälle!

Kuvassa vasemmalta Jaakko Blomberg, Perttu Pulkka, Heli Määttänen, Tiina Palm, Olli Hakanen, Kim Smedslund, Jaakko Lehtonen, Ellinoora Auvinen ja Eeva Kuuluvainen

 

 

 

 

 

KAUPUNGIN JOHTO TUKEE PAIKALLISEN KEHITTÄMISPOLUN TOTEUTUSTA

Mennyt viikko huipentui kaupungintalolla tiistaina 11.2.2014. Tapasimme toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukan kanssa kaupungin johtoa; kansliapäällikkö Tapio Korhosen, rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin, viestintäjohtaja Tapio Karin ja asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typen. Kerroimme lyhyesti Helsingin kansalaislähtöisestä paikalliskehittämisestä ja uudesta toimintamallista, joka on toteutusvaiheessa. Teimme myös konkreettisia ehdotuksia yhteistyöstä ja jatkorahoitustarpeista. Tapaamisen ilmapiiri oli erittäin myönteinen ja rakentava. Kävi selkeästi ilmi, että kaupungin johto pitää ehdotusta Paikallisen kehittämispolun toimintamalliksi mielenkiintoisena ja hyvin valmisteltuna sekä tulee tänä ja ensi vuonna tukemaan paikallista kehittämisryhmiä ja paikallista kehittämistyötä. Tekemämme ehdotukset tullaan arvioimaan tarkemmin kaupungin sisällä lähitulevaisuudessa. Tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi nimettiin asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typpi ja juuri uudessa tehtävässään aloittanut Johanna Seppälä (vuorovaikutus- ja osallisuusyksikkö).

Alla kaupungille tekemämme ehdotukset, jonka pohjalta jatkoneuvottelut lähitulevaisuudessa käydään:

Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry esittää, että Helsingin kaupunki tukee Paikallisen kehittämispolun vaiheittaista toteuttamista vuosina 2014 – 2015 siten, että kaupunki:

-       nimeää edustajansa vuonna 2014 koottaviin ensimmäisiin alueellisiin kolmikantaisiin
     kehittämisryhmiin (varautuminen 3-6 KEHRÄn käynnistymiseen). Toimintamalli suosittaa, että
     Kehriin nimetään ko. paikallisalueella asuvia valtuutettuja ja/tai työskenteleviä avainvirkamiehiä,
´    2-4 henkilöä / alue.
-       antaa avustusta paikallisten kehittämissuunnitelmien valmisteluun ja sähköiseen
     vuorovaikutteiseen työskentelyalustaan vuonna 2014 yhteensä 26 000 €.  Neljän käynnistyvän   
     paikallisalueen kehittämissuunnitelmien laadinta ei sisälly jo käynnissä olevaan ESR-hankkeen
     budjettiin. Tukea tarvitaan suunnitelmien laadinnassa tiedotus-, materiaali- ja tilakustannuksiin,
     yhteensä 2 000 € / paikallisalue. Lisäksi tarvitaan rahoitusta sähköisen vuorovaikutteisen alustan
     testaukseen ja käyttöönottoon yhteensä 18 000 €. Käyttöönotossa kokeillaan 2-3 saatavilla olevaa
     alustaa käynnistyvillä paikallisalueilla.
-       varautuu Paikalliseen kehittämispolkuun sisältyvän SUKKULAN (kaupunginlaajuinen
      koordinaatio- ja tukitoiminto) perustamisneuvotteluihin ja mahdolliseen osaomistajuuteen.
      Tavoitteena on, että SUKKULA perustetaan loppusyksyllä 2014
 -       nimeää paikalliskehittämiseen yhteistyöhenkilön/henkilöt, jonka kanssa valmistellaan Sukkulan
      perustaminen ja kumppanuussopimusesitys päättäjille. Sama henkilö voisi toimia käynnissä
      olevan hankkeen ohjausryhmässä Helsingin edustajana.
 -       varautuu Sukkulan käynnistämisvaiheen EU (ESR)-osarahoitukseen (liite2).  Sukkulan
       käynnistämisvaiheen kokonaiskustannusarvio vuodelle 2014 on 31 000 € ja vuodelle 2015
       330 000 €, ja vastaavasti kaupungin rahoitusosuudet ovat 7 750 € (2014) ja 59 750 € (2015).
      Sukkulan käynnistämisvaiheeseen haetaan EU-rahoitusta (ESR) ELY-keskuksen kautta.
       Rahoituspäätökset tehdään alkusyksystä 2014 virallisen hakuprosessin jälkeen.
 -       varautuu EU-hankkeina rahoitettavien kehittämishankkeiden osarahoitukseen syksyllä 2014 ja
       vuonna 2015. Arvioimme, että ensimmäiset paikallisalueiden kehittämissuunnitelmissa
       priorisoidut hankkeet hyväksytään EU-rahoituksen piiriin 5.5.2014 käynnistyvässä hankehaussa.
       Arvioimme, että Helsingin rahoitusosuudet olisivat 22 500 € syksyllä 2014 ja 82 500 € vuonna
       2015. 

 

VALMISTELUPÖRINÄÄ KAIKISSA ILMANSUUNNISSA

Paikallisen kehittämisen  järjestäytyminen etenee nyt kaakkoisissa kaupunginosissa. Joukko Herttoniemen, Kulosaaren ja Kivinokan aktiiveja kokoontui 21.1.2014 keskustelemaan alueen kehittämisestä. Tilaisuudessa pohdittiin myös paikallisen kehittämisen mahdollisuuksia ja järjestäytymistä.
Seuraava kokoontuminen sovittiin pidettäväksi 26.2. Tarkoituksena on saada Roihuvuoren, Laajasalon ja Tammisalon aktiiveja innostumaan mukaan. Tärkeää on päästä käytännön toimiin ja konkreettisiin kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Ensimmäisessä kokouksessa nousi esille alueen nuorten kesätyöpaikat. Yhteistyöllä niitä voitaisiin saada paljon lisää.

Kaakkoisissa kaupunginosissa hyvänä perustana paikalliskehittämisessä on jo pitkään kokoontunut alueryhmä ja laajemmat aluefoorumit. Siitä kiitos sosiaali- ja terveysviraston yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugulle. Alueryhmään on alusta alkaen kutsuttu myös alueen yrittäjiä asukkaiden ja järjestöjen lisäksi. Siinä hyvää perustaa tulevalle Kehrälle.

Pohjoisten kaupunginosien (Maunulan ja Pirkkolan alue) aktiivit tapasivat toisiaan samoissa merkeissä 11.2.2014. Tähän paikallisalueeseen halutaan mukaan Pakilan, Oulunkylä, Metsälä ja Maununneva aktiiviset toimijat. Yhteistä kehittämistä tarvitaan ainakin toimintatilojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Pakilantien alueen kehittäminen ja erityisesti pienyrittäjien tilanteen parantaminen nähtiin hyvin tärkeäksi.

Vuosaaritoimikunta ja Puotilan edustaja tutustuivat Paikalliseen kehittämispolkuun kokouksessaan 23.1.2014. Toimikunta on kiinnostunut uudesta ketterämmästä ja vähemmän edustuksellisesta toimintamallista paikallisessa kehittämisessä. He jäivät pohtimaan etenemistä keskuudessaan.

Eteläisten kaupunginosien aktiiveja kokoontuu käynnistämään paikallisen kehittämisen toimintamallia 3.3.2014 Kirjasto 10:ssä. Läntisten kaupunginosien aloitteentekijät pohtivat samaa 4.3.2014.

STADIN LÄHI-IDÄN KEHITTÄMISEN PERUSTAA RAKENNETAAN 19.3.

Kallion seutu (Alppila, Hermanni, Kallio, Pasila ja Vallila) on saanut työnimekseen Stadin lähi-itä. Mahtaako nimi olla toimijoille mieleinen, vai löytyykö parempi? Sitä ideoidaan seuraavassa laajassa työpajassa keskiviikkona 19.3. Työpajassa kootaan myös ajatuksia alueen hankeideoista ja kehittämisen painopisteistä. Eri toimijat esittelevät vireillä olevia kehittämishankkeita ja ideointivaiheessa olevia teemoja. Niistä keskustellaan sitten koko porukalla. Työpajassa myös kootaan myös ehdotuksia Kehrän jäsenistä. Haluaisitko Sinä toimia Stadin lähi-idän Kehrässä?

Stadin lähi-idän edellisessä kokouksessa 6.2. Kehrän eli alueen kehittämisryhmän tehtäväkenttä kuvattiin seuraavasti:

 

Lähi itä kehrän tehtävät from EevaKuuluvainen

KALLION SEUTU ALOITTI ENSIMMÄISENÄ KEHRÄN KOKOAMISEN

Kallio-Harju-Vallila-Alppila-Hermanni-Pasila alueen paikallisen kehittämisen valmistelukokous pidettiin 15.1. Made in Kalliossa Vaasankadulla.  Koolla oli 8 asiasta innostunutta henkilöä. Kaikki eivät olleet kuulleet Paikallisesta kehittämsipolusta. Siksi kokoontumisessa oli tarvetta käydä keskustellen läpi Paikallisen kehittämispolun ideaa ja KEHRÄn  tehtäviä. Jon Sundell ja Jaakko Lehtonen, jotka olivat ilmoittautuneet halukkaiksi kokoamaan KEHRÄÄ 12.12. pidetyssä työpajassa, halusivat edelleen jatkaa koollekutsujina ja viestinviejinä.

Minna Maarttola Helsingin kaupungin elinkeino-osastosta kertoi alueen isojen yritysten (SOK, Nordea ym) yhteistoiminnasta. Sitä on tärkeää laajentaa  kiinteistönomistajien ja tulevien toimijoiden suuntaan. On hyvä järjestää yhteinen tapaaminen yritystoimijoiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Ytimenä Aleksis Kivenkatu-Teollisuuskatu. Teollisuuskatu yhdistää koko tätä paikallisaluetta ja toimii sen selkärankana. 

Porukalla tutustuttiin, ja ideoitiin myös alueelle hyvää nimeä. Työnimeksi nousi Stadin Lähi-Itä.

Seuraava kokous päätettiin pitää 6.2. klo 18 Kulttuuritalolla. Tavoitteena on saada laajempi ja kattavampi osallistujakunta kokoamaan esi-KEHRÄÄ ja sopimaan KEHRÄn toiminnan pelisäännöistä. 

Kallio ja ympäröivät kaupunginosat lähtivät rohkeasti liikkeelle. Osallistujat toivoivat työn ripeää etenemistä ja nopeasti konkreettisia tuloksia.